Vuonna 1949 Hartolassa syntyneen Pekka Virtakoivun urheilu-uran kohokohtia oli mm. pesäpallo Honsun, Hongikon Nuorisoseuran, Suomisarjan joukkueessa. 30- ikäisenä hän havaitsi peräkkäisen hyvät hiihtotalvet, jotka veivät Finlandia-hiihtoihin, joista aloitus oli tapahtunut talvella 1973. Finlandian lomassa alkoi tehdä tulemistaan Step-Siitonen, yhden jalan luistelupotkulla tapahtunut tyylisuunta. 1980-luvulla se muuttui molemminpuoleiseksi vuorottelu- luisteluhiihdoksi. Näihin aikoihin Virtakoivu oli oivaltanut sauvoilla vauhtia pumppaavan hiihdon ilman jaloilla potkua, ilman pitovoiteita. Uusi tyyli johti menestykseen siinä määrin, että hän voitti talvella 1995 Pirkan-, Terva- ja Bogostahiihdot. Pirkassa Pekka hiihti voittoon ikämiessarjassa. Hän tuli maaliin viisi min. ennen yleisen sarjan voittajaa ja sai palkinnoksi suksisauvat. Yleisen sarjan glooria oli retkipyörän arvoinen. Entä jos joku periaatteen ihminen olisi lähtenyt hakemaan alioikeudesta oikeudenmukaisuutta, sauvat ja pyörä olisivat voineet vaihtaa omistajaa. Retkipyörällä ei ollut Pekalle merkitystä, mutta sillä oli, kuka oli hiihdon aito voittaja. Jos voittajaa ei kyetä osoittamaan, ei tarvita mitään kilpailuakaan. Jossain määrin vastaava esimerkki löytyy vuoden 1959 lohjalaistalvesta. ”Lohjan Työväenyhdistyksen Kalamieskerho oli järjestänyt pilkkiongintakilpailut. Sään epäsuosiollisuudesta huolimatta kilpailussa oli 52 pilkkijää. Saaliit jäivät pieniksi ja parhaimmaksi, kalojen narraajaksi kohosi rouva Lyyli Pentikäinen. Mutta huom! naisten sarjan edustajana häntä ei huolittu kilpailemaan pääpalkinnosta – jääkaapista. Sen voitti herra Hakulinen. Uutinen ei kertonut, oliko Lyyliä huomioitu edes lohdutuspalkinnolla.
Talven 1995 hiihtokokemuksia lisäsi 24 tunnin hiihto Lohjan harjulla. Tapaus sai alkunsa Ex-tempore ajatuksesta. Hiihto alkoi urheilukentältä kiertäen pururadan reittiä Gunnarlan sillan alta uudelleen nousuun Harjun reunaa ylös sillan alta urheilukentälle jne. Rystyset tulehtuivat kahdeksan tunnin hiihdon jälkeen. Siitä huolimatta 16 tuntiin asti tuntui homma olevan hallussa, sitten lämpö nousi plus viiteen. Henkinen selkäranka oli katketa. Kokemus oli hurja, josta palkinnoksi Pekka sai stereot. (LU 11.3.1959, 6.3. 1995)
Talvella 1996 Virtakoivu voitti Kuopiossa Ikämiesten MM-kilpailujen 50 km:llä pronssia. (LU 12.3.1996)
Helmikuussa 1997 Pekka Virtakoivu oli 4. ja A-P Rauttola 6. Finlandia hiihdon perinteisen tyylin hiihdossa. Marjut Rolig oli verrytellyt itsensä kuntoon sijoittumalla vapaan tyylin naisten sarjan kakkoseksi (LU 24.2.1997)
Pirkan Hiihdossa Virtakoivu/Rauttola työnjaossa Pekka voitti perinteisen ja A-P vapaan tyylin hiihdot. Oulun Tervahiihtojen maisemissa parivaljakko oli eksynyt kuusi km. reitiltään. Keskeytys. Järjestäjä oli myöntänyt virheen ja oli palauttanut osallistumismaksun, joka ei paljoa lohduttanut. (LU 4.3. ja 11.3 1997, A-P)
Talvella 2000, Finlandia-hiihdon maalintulossa Virtakoivu oli sijoittunut 16. ”Hän jätti ilahduttavasti, kaverinsa A-P Rauttolan taakseen, joka jäi 17.” (LU 28.2.2000)
Vuonna 2011 Virtakoivu oli osallistunut Finlandia-Hiihtoon 38. kerran.
Pauli Siitonen oli legendaarinen maratonhiihtojen voittaja, vaan aikansa kutakin. Pekan tehdessä omaa tulemistaan Finlandiassa ja sujutellessaan mestarin ohitse, oli Pauli todennut jotensakin happamasti. ”Ei toi mitään hiihtämistä oo tommonen.” Se oli tapahtunut Pekan mukaan jossain 1980-90-lukujen vaihteessa.
Pirkan Hiihdossa Virtakoivu/A-P Rauttola työnjaossa Pekka voitti perinteisen ja A-P vapaan tyylin hiihdot. Oulun Tervahiihtojen maisemissa parivaljakko oli eksynyt kuusi km. reitiltä. Keskeytys. Järjestäjä oli myöntänyt virheen ja oli palauttanut osallistumismaksun, joka ei paljoa lohduttanut. (LU 4.3. ja 11.3 1997, A-P)
Virtakoivu oli säilyttänyt kuntonsa, sillä talvella 2002 hän hiihti Savonia- hiihdon ykköseksi 50-vuotiaiden sarjassa. Yleisen kilpailun listalla hän oli 3. Hiihtomatka oli 40 km. Finlandia-hiihdossa hän suoriutui pumppaamalla 8. häviämällä voittajalle 17 se. ”Hän jätti ilahduttavasti, kaverinsa A-P. Rauttolan taakseen, joka jäi 17.”. Maaliskuussa hän jatkoi Pirkanhiihossa, sijoittumalla toiseksi. (LU 25.2,4.3.2002)
Helmikuussa 2003 Pekka matkusti kumppaneineen Itävallan Seefeldin maisemiin, veteraanien MM-kilpailuihin. Pekka otti kisojen alle 50-v. sarjoissa 45-, 30-, 10 km, että viestihiihdon kultaa. (LU 11.2.2003)
Syksyllä 2004 Pekan rullasuksi-pumppaushiihtoon oli tullut harmillinen tauko, sillä 55-v. tasatyöntöspesialisti oli joutunut selkäleikkaukseen. Selkänikama oli luiskahtanut selkäydinkanavan tukkeeksi, johon ei keksitty helpotusta ilman kirurgiaa. Nikamien väliin oli asetettu titaanikehikko ja ”muualta lainattua luusälää”. Eli, miehen sanojen mukaan, kriittiseen kohtaan tehtiin uuslaakerointi. Tarkentaen, leikkauksella ei poistettu kipua, vaan kivun aiheuttaja. Ei ihme, että toipuvalla on polte päästä ladulle. Olihan hän voittanut veteraanisarjoissa jo 13 MM-mitalia.
Uusien kokemustensa äärellä ikkunasta katseleva toipilas oli todennut lumen leijailevan maiseman valkeudessa, ettei mikään ole niin kamalaa kuin katsoa sitä neljän seinän sisäpuolelta. (LU 11.12.2004, Heikki Leppänen)
Joulukuussa 2004 tasatyöntöhiihdon spesialisti oli tehnyt vuoden tauon jälkeen paluun kilpaladuille. Muijalan hiihtomaassa hän oli jo voittanut Louhen sprinttikilpailut. Finlandia-hiihdossa hän oli kiiruhtanut jo 7. (LU 23.2.2005)
Kilpailuvietti on kova, joten lappu rinnassa on osa miehen persoonaa. Talven tullen hän osallistuu perinteisen hiihdon Finlandiaan ja Pirkkaan. Finlandia on jo rutiinia, sillä takana on 31 lähtöä Katumajärven maisemista ja Pirkassa viisi perättäistä voittoa. (LU 16.12.2005)
Mister Pumppaus hiihti talvella 2006, veteraanien MM-laduilla Italian Russonissa 30 km:n hopeaa sarjassa alle 55-vuotta. Pari päivää myöhemmin Pekka voitti MM. sarjansa 15 km perinteisen hiihdossa. Kisojen saldo 2 Kultaa 1 hopea ja 1 pronssi. (LU 6.2. 8.2006)
Pekka oli urakoinut talven 2007 Finlandia-hiihdon perinteisesti ilman pitovoiteita sijaluvulle 23. (LU 1.3.2007)