Pekka Vasalalla vuoden 1968 Meksikon kisojen aloitus oli karu, sillä hän oli jäänyt alkuerässään ripulin takia viimeiseksi. Aika oli kaikkien aikojen heikoin alkuerissä. Jo silloin hän päätti, ettei tämä jää tähän. Hän aloitti valmistautumisen Munchenin 1500 m:lle. Lohjalla mielenkiinto lisääntyi, kun LU kirjoitti:
”Hyvät lohjalaiset, älkää pelästykö, jos ohi viilettää joku. Se ei ole hirvi, vaan maineikas mailerikuningas Pekka Vasala, joka tekee sinunkauppoja harjumaaston kanssa. Hän on nyt Lohjalla ja juoksee päivittäin töihin Kirkniemeen.” Näin lohjalaisia tutustutettiin tulevaan olympiasankariin syksyllä 1970. (LU 15.10.1970).
Vuoden 1971 Helsingin EM-kisoissa, Pekka Vasalaan kohdistui isot odotukset, mutta kunnonajoitus oli mennyt pieleen. Seuraavana vuonna ei, sillä lohjalaistunut Vasala oli päässyt hirmu kuntoon hänen juostua Ruotsi-maaottelussa 800 m aikaan 1.44,5. Se puuttui vain 0,2 sek. ME:stä.
Vasalan taustavaikuttajia oli Metsäliitto Kirkniemet tehtaat, jossa hän toimi merkonomin tittelillä. Asiaan sitoutumista edesauttoi lohjalaispäiväkodissa työskennellyt Anja-vaimo, joka oli lähtöisin myös urheilijaperheestä, Karjalohjalta. Pekka edusti Mäntsälän Urheilijoita, jonka riveissä hän oli aloittanut 12-vuotiaana.
Munchenin kisat etenivät suomalaisurheilun huipentumaan Lasse Virenin voittaessa 10 000 m. Heti sen jälkeen Vasala päätti uljaan kirinsä 1500 m kultaan. Lohjalla Vasalan olympiamenestys oli tietenkin arvioitu vuoden 1972 lohjalaisurheilijan arvoiseksi. (LU 22.8, 12.9.1972, 1.3.1973)
Toukokuussa 1974, LU kertoi, että Vasala oli saanut Kirkniemessä Metsäliiton kanssa työasiat kuntoon, joten hän muutti takaisin Lohjalle. Rooman EM-kisoissa Vasala sijoittui 6. Seuraavan vuoden syyspimeä iltalenkki odotti jo kuntonsa kohottajaa. Räntäsateeseen motivaationsa hukannut ei ehtinyt edes hikeään pyyhkimään, kun kääntyi takaisin; oli mukavampi mennä mamman viereen – että semmoinen urheilujuttu.
Pekka Vasala oli ottanut etäisyyttä Munchenin vuosista yli 20 vuotta hänen tultua LU:n haastatteluun talvella 1995: Olympiakisojen 1500 m. voitto oli ollut täyttymys 10 vuoden kovasta työstä. ”Taisin olla urheilijana hiukan kuin lämminverinen tuittupäinen ori. Sen takia tapahtui loukkaantumisia, mutta toisenlaisella luonteella olisi kultamitali jäänyt saavuttamatta”. Urheilun kovuudesta ja raakuudesta huolimatta hän ei epäröisi aloittaa uudelleen, jos olisi 30 vuotta nuorempi. Hän totesi huippu-urheilun olevan luopumista sosiaalisista elämästä, kuin myös opiskelusta. Koko sielu oli pantava peliin alusta alkaen. Hän otaksuu, että parhaimmillaan ollessaan hän olisi juossut 800 m 1.41 paikkeille. Munchenin aikaan Vasala tiesi olleensa henkisesti kuin fyysisestikin kovassa kunnossa. Loppusuoralla 50 m ennen maalia olin Kenian Keinon rinnalla ja tiesin voittavani, koska en ollut koskaan hävinnyt loppusuoralla. Se ei ollut uhoamista vaan tervettä itseluottamusta. Menestyksen kesänä hän oli juossut 10 päivän välein 30 km lenkkejä, koska Sinkkosta ja minua pelotti, että olen liian aikaisin kunnossa. Olympialaisten kynnyksellä Yytrin hiekat ja Vasalan 3×5 min. tyhjennysharjoitukset muistetaan. Ankaraa harjoitusta seurasi kova päänsärky ja oksennus. Se oli urheilu-uran rajuimpia kokemuksia. Jyväskylän urheilututkijat eivät olleet valmentaja Kari Sinkkosen kanssa samoilla linjoilla tyhjennysharjoituksesta. Se oli ihan sama, mitä Jyväskylä sanoi, lopputulos ratkaisi, kuittaa Vasala. Nyt hän totesi painonsa nousseen huippuvuosista 30 kiloa, jonka kanssa tulee toimeen. Voi olla, että vaimo ajattelee toisin, arveli Vasala.
Lohjan aikoja Vasala muistelee lämmöllä; taustat olivat kunnossa. Siihen kuului valmentautuminen, johon sisältyi 14 km työmatka, joka tehtiin juosten päivittäin mennen tullen. (LU 12.1.1995 JU, 9.5.1974)
Teksti. Eino Alhola