Vuonna 1972 Start-sulkapallo alkoi tehdä nousuaan, kun juniorien SM-kisojen 12-vuotiaiden sarjassa Kristina Sundberg voitti kultaa ja ”urhollisuuspokaalin”. Ann-Maj Sundberg voitti hopeaa 14-v. sarjassa. Tapio Kaukojärvi voitti pronssia 12-v.sarjassa. Seuraavan vuoden SM-kilpailuissa helmikuussa, Kristina ja sisko Ann-Maj voittivat 14- ja 16-vuotiaiden, kuten myös nelipelissä 16-v. sarjan kultaa. Lisäksi Timo Nyholm sai hopeaa ja J. Ahlroth pronssia alle 12-v. sarjassa. Pari Esa Ahola ja Jari Ahlfors voittivat 14-v.sarjassa nelipelipronssia.
Ann-Maj voitti SM-kultaa tyttöjen 16-v.sarjassa, kuten Timo Nyholm 12.vuotiaissa. Antti Vuorela sai hopeaa 14-v. ja Tapio Kaukojärvi pronssia vuonna 1974.
Nina Sundberg alkoi tulla esiin sulkapalloilijana vuonna 1975, vain yhdeksän ikäisenä. Osallistuessaan kisoihin, kesken pelien hänelle kerrottiin, että jos voitat seuraavan ottelun, olet Suomen mestari. Ja niin hän voitti tyttöjen NK 12-sarjan SM- loppuottelun. Nina arvioi vanhempiensa ansioksi sen, että on yltänyt näin pitkälle urheilijana. Niin tapahtui ja yllättävä mestaruus tuli Virkkalaan. Timo Nyholm sijoittui 3. 14-v. sarjassa. Seuraavana vuonna Nina voitti jälleen. Poikien sarjan alle 16 v. Startin Tapio Kaukojärvi pääsi loppuotteluun, mutta hävisi niukasti.
Helsingin Ruskeasuon palloiluhallissa talvella 1978, Startin Timo Nyholm otti SM-kisoissa kultaa alle 16 v-sarjassa ja Nina Sundberg hopeaa alle 14 v- sarjassa. Kaksikko pääsi vielä pronssille sekanelinpelissä. Startin valmentajana toimi tuolloin Stig-Olf Westerholm.
Nina Sundberg oli siirtynyt kaudella 1982 Helsinkiläiseen Driveen, jonka väreissä hän eteni kansainvälisiin kisoihin. Nina jäi toiseksi naisten sarjassa.
HBS:n kisoissa Ruskeasuolla arvostettu ruotsalaispelaaja antoi vinkin suomalaissulkapalloilijoille: pitää saada jalkoihin paljon lisää kimmoisuus voimaa, jotta pelaajat pystyisivät nopeisiin rytminmuutoksiin.
Tammikuussa 1983, Suomen sulkapalloilijat olivat kovilla Sveitsin Helvetia-cupissa. Nina Sundberg voitti ottelun ja hävisi toisen. Suomessa Nina oli rankattu kakkossijalle. Ninan valmentajana toimi Tapio Kaukojärvi.
Kesäkuussa, LoKV:n naisten pesäpalloilijat pudottivat jatkosta edellisvuoden Suomen mestari Lännen Pallon juoksuin 13-7. ”Voiton kulmakivenä oli Nina Sundberg, joka jätti varjoonsa Itä-Länsi -lukkari Minna Hämäläisen”. Suomen urheilusäätiö Kansallis- Osake pankista jakoi 16-18 -vuotiaille 3000 mk. stipendit, jonka saajiin lukeutui myös Nina Sundberg. Edellytyksenä huomionosoitukselle olivat menestys SM-tasolla, sekä esimerkilliset elämäntavat. Stipendien saajiksi oli ehdotettu peräti 268 urheilijaa. Perusteluina olivat menestys SM-tasolla, sekä esimerkilliset elämäntavat. Stipendin saajaehdokkaita oli peräti 268 urheilijaa.
Menestyksen myötävirrassa Ninasta leivottiin LU:n lukijoiden ylioppilastyttö vuonna 1984. Perusteluina koulumenestys, LoKV:n pesäpallojoukkueen syöttäjä ja maajoukkuetason sulkapalloilija. Luonteeltaan hän on päättäväinen ja yritteliäs.
Nina arvioi vanhempiensa ansioksi sen, että on yltänyt näin pitkälle urheilijana. Hän ei ole unohtanut alle 12-vuotiaana osallistumistaan SM-kisoihin, jossa hänelle oli kerrottu: jos voitat ottelun, olet Suomen mestari. Hän voitti ja yllättävä mestaruus saatiin Virkkalaan.
SM-mestaruuksia nuorten sarjoissa hänellä on lukuisia, mutta naisten sarjasta mestaruus vielä puuttuu.
Ninalla on tahto menestyä urheilussa, joten hän aikoo panostaa seuraavat vuodet kohotakseen Euroopan tasolla sulkapalloilijana. Hän harjoittelee viisi kuusi kertaa viikossa, ja kaipaa taloudellista tukijaa, sillä pelaamisesta syntyy paljon kuluja.
Neiti Sundberg totesi, ettei Virkkalasta löydy sopivaa vastustajaa naisissa, joten joudun harjoittelemaan miesten kanssa. Isä on hyvä avustaja lyöntiharjoituksissa. Muuten harjoittelen Helsinkiläisessä Drive- seurassa. Edelliset kolme vuotta SM-kisoissa on ollut hieman huonoa tuuria, mutta nyt on tavoitteena kaksi mestaruutta.
Menestyksen tavoittelijan paras valtti on hyvä liikkuminen kentällä. Opiskelemaan pääseminen on tärkein välitavoitteeni matkalla Suomen ykköseksi sulkapallossa. Naisten SM-loppuottelussa Nina hävisi kaksinpelin, mutta voitti nelinpelissä.
Syksyllä 1985 Virkkalan ”lupaus” valittiin Sulkapallo-maajoukkueeseen ja Lohjan kunnan Liikuntalautakunnan esityksestä, Suomen toiseksi parhaaksi rankatulle naissulkapalloilija, esitettiin vain 400 mk.
Helmikuussa 1986, LU otsikoi ”Nina Suomen ykkönen” hänen voittaessa GP-turnauksessa maan ykköseksi rankatun Pia Pajusen suoraan kahdessa erässä. Kuitenkaan SM-kisoissa ei sujunut, sillä hän hävisi Pialle. Peli oli ollut hermostunutta, josko siihen vaikutti osaltaan 2500 mk. palkintosumma. Nina päätti kautensa tähän turnaukseen ja keskittyi pesäpalloon Lohjan Kisa-veikoissa.
Hufudstadsbladetissa kysyttiin, voiko Nina seurata Pontuksen (Jäntti) esimerkkiä? Molemmat olivat edellisviikonvaihteessa voittaneet sarjoissaan kansainvälisen turnauksen.
Suomen mestari: Nina voitti naisten sulkapallossa vihdoin Suomen mestaruuden vuonna 1987. Nina totesi pelien jälkeen: vihdoinkin tuli mestaruus, se on ollut niin lähellä kolmen vuoden ajan. Ninan valmentaja Ari Nyqvist totesi: Tiesin ettei Nina häviä erääkään SM-kisojen kaksinpelissä. Hän on harjoitellut määrällisesti ja laadullisesti niin paljon, ettei voinut hävitä. Valmentaja näkee Ninan parhaita puolia olevan henkisen kypsyyden pelaajana. Hänellä riittää kunnianhimoa.
Ari Lehtiranta, Vihdin Pallosta oli ehdottanut, että Nina voisi lopettaa sulkapallon ja keskittyä pesäpalloon, kun pelit sattuivat päällekkäin. Nina on toista mieltä ja totesi pelaavansa pelit, jolloin on Lohjalla. Toisaalla hän totesi Euroopan huipulle olevan pitkä matka. Ikää on päälle kahdenkymmenen, eli liikaa, jotta jaksaisi uskoa kehitykseen. Sulkapallo vaatii rahaa, onneksi Mazda-auto ja Lohjan Seudun Osuuspankki olivat ryhtyneet tukijoiksi, kiitteli Nina. Nyt lisätään harjoittelua, jotta asema Suomen ykköspelaajana vakiintuu. Kansainvälisillä kentillä Euroopan 4-5:n parhaan maan naiset ovat taidoissa edellä, analysoi Nina.
Harjoittelu auttoi, sillä Nina pääsi tuskin hikeen kaksinpelin loppuottelussa voitettuaan vastustajansa vajaassa 20 minuutissa. LU kertoi, että Helsingin Driven Nina Sundberg ja Keravan Bodonosin Jari Hirvonen saivat kumpainenkin 1500 mk:n lohjalaisurheilija-stipendeinä. Ilta-Lohjan järjestämässä ”Vuoden 1987 Länsiuusmaalainen urheilija”- äänestyksessä Nina sijoittui Kari Sallisen (828) jälkeen toiseksi 773:lla äänellä
Nina oli edennyt SM-finaaleihin vuonna 1988 ja hänen uutisoitiin olevan suomalaisen naissulkapalloilun ehdoton kuningatar. ”Pelaaminen helpottui, kun pääsin alkujännityksestä, oli huojentunut Nina selvittänyt kaksinpelifinaalin jälkeen. Hän voitti Mika Heinosen kanssa myös nelipelimestaruuden.
Suomen sulkapalloilun tehdessä nousua, EM- Joukkuekisa alkoi kahdella voitolla. Tsekkiottelun sankariksi nousi Nina Sundberg. ”Hänen voittonsa Jitka Lacinovasta oli juuri sellainen positiivinen yllätys, jota tarvitsemme. Ottelussa juostiin valtavasti ja lopussa näytti Ninan kunto joutuvan koetukselle, mutta se riitti, totesi valmentaja Ronald von Hertzen tyytyväisenä.
Kamppailu mailapelien mestaruudesta: Nina ja Squashin ykköstaituri, Tuula Myllyniemi taistelivat mailapelien mestaruudesta, jonka Tuula voitti tiukan taiston lopulta pistein 65–59. Mailapelisarjaan kuuluivat Tennis, Sulkapallo, Pingis ja Squash.
Syksyllä Sundberg katkaisi akillesjänteensä Helsingissä pelatussa turnauksessa. Nina joutui könköttelemään kipsi jalassa kuusi viikkoa. Alkukausi meni poskelleen.
Huhtikuussa 1989 Tuotsin Täbyssä, ”Ninalle tuli noutaja jo toisella kierroksella.” totesi LU.
Ehkä edellinen oli vielä henkistä kipsiä, sillä Ruskeasuolla Helsingin Sulan kansainvälisten kisoissa Nina löi Tanskan maajoukkuepelaajan Gitte Paulsenin. ”Voitto ei tullut helpolla. Ensimmäistä kertaa urallani tulin huulet sinisinä kentältä. Palloissa oli sellainen vauhti, etten ole moista ennen kokenut. Lopussa oli voimat kerta kaikkiaan loppu”. Sund bergin voitto oli kiistatta kaikkien aikojen paras suomalaissuoritus naisten kaksinpelissä.
Kausi jatkui sulkapallon kuudensilla MM- kilpailuilla Indonesian Djakartassa. Suomesta oli mukana kahdeksanhenkinen joukkue. Ninan ja Mika Heinosen kohtaloksi koituivat uusseelantilaiset. Kaksinpelin avausottelussa Nina vielä selviytyi amerikkalaisesta, mutta jatkossa uuvuttava kosteus ja Uusseelantilainen vastustaja oli liikaa. Suomi jäi 20. sijalle.
Sulkapallosta huolimatta pesäpallolla oli sijansa Ninan kalenterissa. Kisa-veikot olivat luopuneet naisten sarjasta, joten osa joukkueesta oli menossa Vihdin palloon. Kohta väliaikatieto kertoi, ettei Vihti huoli Ninaa pesäpallojoukkueeseensa. Sisuuntuneena hän tähtää sulkapallon SM-kultaan.
Badminton, eli sulkapallo on noussut viime vuosina suurten massojen kuntoilulajiksi. Maailmalla sitä pelailee noin 40 milj. harrastajaa.
Kansainvälisen sulkapalloliiton (IBF) mukaan Nina Sundberg oli vuonna 1990, maailmanlistalla 61:s. Pontus Jäntti löytyi sijaluvulta 34. (L-U 6.9.1990)
Lohjan kunta palkitsi Ninan joulukuussa 1990 1000 mk:n stipendillä.
Helmikuussa 1991, Nina hävisi SM-finaalissa jääden hopealle, mutta tuli kolmoisvoittajaksi sulkapallon GP-sarjassa. Kukaan toinen pelaaja ei ole aikaisemmin yltänyt siihen GP-sarjassa.
Ninan tavoite on nousta maailman 50 parhaan pelaajan listalle. Se pakotti kiertämään kisoissa ympäri Eurooppaa.
Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön apurahoista (7000 mk) pääsi osalliseksi Helsingin opettajanvalmistuslaitoksella opiskeleva Nina Sundberg, Suomen naissulkapalloilun ykköspelaaja.
”Ensimmäisen sulkapallon Suomen mestaruuden jälkeen on sulkapallo tahdittanut elämääni” kertoi Nina ja nyt 26-vuotiaana hän iskee sulkaa puoliammattilaisena ja tavoittelee paikkaa Barcelonan olympialaisiin. ”Rahatilanne on tiukka – kevääseen asti pitäisi kiertää ahkerasti kisoja – täytyy ilmeisesti ottaa lisää velkaa”, totesi olympiamahdollisuuksiinsa uskova Sundberg.
Sundberg iski kaksoismestariksi Helsingissä käydyissä SM-kilpailuissa. Barcelonan olympialaiset olivat nostattaneet sulkapalloilijoiden iholle olympiakuumeen. Hän olisi jo mieluusti sovitellut kisapukua ylleen ja noussut kisakoneeseen, mutta pulmia riitti.
Kuitenkin Nina saavutti hyvillä EM-kisatuloksillaan IBF:n olympiakelpoisuuden. Toukokuussa hänet oli rankattu sijaluvulle 38. Suomen olympiakomitea oli tekemässä valintoja 8. kesäkuuta – Nina Sundbergiä ei valittu. Vuoden 1993 tilastoissa Nina oli edelleen ranking-listan kärjessä.
(LU 17.2.1978, HS 14.2.1982,11.3, HS 23.6.1983, 8.12.1983, LU 19.8.1984, LU 25.10, 29.11.1985, LU 3.4, 18.2.1986, Hsb 3.11 1986, LU 24.3, 25.4, 23.11, 14.12, 23.12.1987, LU 26.2.1988, HS 13.4.1988, LU 30.5, 10.9.1988, HS 16.4 ja LU 10.4, 16.5, 31.5.1989, LU 8.11.1989, Yhteishyvä 3.1.1990, LU 22.12.1990, LU 4.2, 22.4 ja 9.11.1991, HS 27.11.1991, Iltalehti 18.12.1991, LU 3.2, 4.5.1992, LU 23.6.1993)
Teksti Eino Alhola