Ennev vanhaa Lohjal (23)

Näkymä harjun rinteestä pari vuotta ennen Lohjankylän muuttumista kauppalaksi, mikä tapahtui 1.1.1926. Kaupungiksi kauppala muuttui 1969 alusta; kunta ja kaupunki yhdistyivät 1.1.1997. Karjalohja-Sammatti erosi Suurlohjan pitäjästä 1614, Pyhäjärvi 1861, Pusula 1862 ja Nummi 1869. Osa Siuntiota kuului Lohjaan vuoteen 1440 asti ja Vihti noin vuoteen 1500. Kuvaa otettaessa ei Lohjalla ollut vielä yhtään kerrostaloa eikä päällystettyä katua. Ei ollut myöskään vesijohto- eikä viemäriverkkoa ja tehtaiden jätevedet laskettiin suoraan järveen.

Oheinen kuva on Pienen Tietosanakirjan toisessa osassa, joka on painettu 1926. Sama kuva on myös Ison Tietosanakirjan 1934 painetussa seitsemännessä osassa Lohjan kauppalan kohdalla.

Lohja ei kuitenkaan kuvaa otettaessa ollut vielä keskiosiltaan kauppala, vaan se kuului Lohjan kuntaan vuoden 1925 loppuun asti.

Kuvan oikeassa reunassa, keskellä, näkyy osa vaaleata työväentaloa, joka laajennettiin nykyiselleen 1922, joten kuva on otettu sen jälkeen, mutta ennen vuotta 1926.

Työväentalosta tehtaiden suuntaan on kaksikerroksinen tumma talo Torikatu 5: ssä, jonka yläkerran toisissa parihuoneissa perheemme asui 1937-1940, toisissa Itä-Karjalasta muuttanut Nikolai Kotiranta perheineen.

Mies toimi radiokauppiaana, vaimo leipäkauppiaana läheisellä torilla. Aikaisemmin Kotirannalla oli vaatekauppa Virkkalassa, talossa, jossa myöhemmin oli Törrösen kellosepänliike, ja jossa Lohjan ensimmäinen osuuskauppa aloitti toimintansa 19.8.1902.

Torikatu 5:ssä oli alakerrassa lisäksi yksi vuokra-asunto sekä pieni Martta Heiskasen ruokatavarakauppa. Välirauhan aikana taloa laajennettiin viitisen metriä torin suuntaan.

Keskellä, kuusen vasemmalla puolella on Nestor Vainion asuintalo ja sen takana isompi valkoinen talo (Laurinkatu 49), jossa toimi 1940-luvulta alkaen Ylanderin ja Oksasen huonekalu- ja verhoiluliike Lohjan Sisuste, Yläkerrassa oli 1930-luvulla vuokralla mm.

Eklundin perhe, jonka lasten nimet olivat Tyyko, Anna-Liisa, Eero, Leena ja Väinö. Vaneritehtaan piipun oikealla puolella on selluloosatehtaan omistama asuintalo Terijoki.

Pieni Tietosanakirja (1926) kertoo Lohjasta mm: ”Kaksikielinen kunta Uudenmaan läänissä Lohjanjärven ympärillä 258,9 neliökilometriä, 9423 as. Selluloosatehdas, kalkkitehdas, 8-luokkainen suom. yhteiskoulu. Harmaakivikirkko 1300-luvulta, kalkkimaalauksia vy:lta 152022. Laakspohjan, Paloniemen, Kirkniemen ja Vaanilan kartanot.

Kaupunkimainen kirkonkylä kauppalana v:sta 1926. Sähkörata L:n järvelle (5 km, avattu 1912).” Kirjassa ei mainita lainkaan vaneritehdasta, joka työllisti jopa enemmän väkeä kuin selluloosatehdas.

Pentti Eertamo 29.5.2008

 

 

Vieritä ylös