Ennev vanhaa Lohjal (22)

Mieskuoro Lohjan Miehet esiintymässä 1965, johtajana Vilho Ryymin. Laulajat 1. rivissä Aaro Ranta, Aleks Kuosmanen, Hugo Eertamo, Reino Maaranen, Niilo Renvall, Sulo Linden, Ismo Linden, Aaro Mäenpää, Tauno Sinersalo; 2. rivissä Mauri Saarinen (2.), Aaro Hakava, Åke Ståhl, Kalevi Viitanen (?), Reino Pajuoja, Toivo Koski; 3. rivissä Karl-Johan Hjelt, Teuvo Telen, Paavo Vikström, Paavo Vallentin (5.), Per Andersson, Finn Andersson, Yrjö Veikkola, Leo Lipasti; 4. rivissä Arvo Torvinen, Ernst Andrsson, Reijo Korpivaara, Reijo Sahlström, Markus Aarnio, Keijo Saarilahti, Olavi Aarnio, Martti Sairi, Uuno Kantanen.

Tammikuun 21. päivänä 1945 kokoontui joukko lohjalaismiehiä Lohjan yhteiskoulun tiloihin toteuttamaan sotatoimissa Syvärillä tekemäänsä päätöstä perustaa Lohjalle rauhan tultua mieskuoro. Tuumasta toimeen ryhdyttiin näin jo runsaat neljä kuukautta jatkosodan päätyttyä.

Ensimmäisenä toimintavuonna 1945 kuorossa oli 53 laulajaa johtajanaan kanttoriurkuri Antero Lintuniemi; esiintymisiä oli toistakymmentä. Aluksi kuoron nimi oli Lohjan Laulumiehet, mikä kuitenkin muutettiin perustamisvuonna 7.5. muotoon Lohjan Miehet.

Seuraavana vuonna kuorossa oli 60 jäsentä, joista säännöllisesti osallistuvia noin puolet. Kuoron ensimmäinen matinea pidettiin jo runsas vuosi sen perustamisen jälkeen 25.3.1946 Harjulassa, ja siinä esiintyi Lohjan Miesten lisäksi Helsingin kaupunginorkesteri. Matineaa varten painatettiin 28-sivuinen käsiohjelma, josta osti mainostilaa yhteensä 54 lohjalaisyritystä ja tuki siten kuoroa.

Näin kuoron toiminta oli päässyt nopeasti alkuun, ja pian siitä tuli tärkeä osa lohjalaista kulttuuri- ja viihdetoimintaa. Esiintymisiä oli keskimäärin kerran kuussa.

Itsekin kuuluin kuoroon useita vuosia sekä Antero Lintuniemen että Ernst Anderssonin johtajakautena. Tuolloin Lohjan Miesten viikoittaisena harjoittelutilana oli opettaja Kososen luokka kauppalan keskellä sijanneessa kansakoulussa. Laulajia oli saman verran kuin suuressa kansakoululuokassa oppilaita. Luokan urkuharmoni oli kuoron käytössä, jossa se kyllä joutui usein kokemaan kovia temperamenttisen Lintuniemen käsittelyssä, kun tämä otti vanhan soittopelin kaikki äänivarat käyttöön.

Hänen tyyliään harjoituttaa kuoroaan kuvaa eräskin mieleeni jäänyt ohje: ”Tässä kohti pidetään sellainen paussi, että yleisö on perseellään”. Lintuniemi vaati kuorolta paljon; samaa yksityiskohtaa hiottiin tarpeen mukaan niin monta kertaa, että se tyydytti häntä.

1940-luvun loppu- ja 1950-luvun alkuvuosina kuoron ohjelmissa olleista lauluista ovat erityisesti jääneet mieleeni mm. Sirkka lauloi lystiksensä, Hiljaa eessä akkunain, Terve metsä, terve vuori, Usjast tulloo miul aika ettee, Oon miilun ääressä, Meil on hanki ja jää, Käy lounaistuuli myrskyten… – Näitä lauluja kuoro esitti myös ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan Ruotsin Växsjössä ja Tanskan Aabenraassa 1952.

Pentti Eertamo 15.5.2008

Vieritä ylös