Ennev vanhaa Lohjal (19)

Lohjankylän selluloosatehdas toisella vuosikymmenellään, jolloin sen vuosituotanto oli noin 10 000 tonnia eli viidennes maan koko sulfaattiselluloosan tuotannosta. – Oikealla Rallala, taustalla Moisionlahti. Vasemalla alhaalla pieni Luokkarin saari, jossa on perimätiedon mukaan ollut tehtaan dynamiittivarasto. Kuva: Matti Torvinen.

Ilmavalokuva on vuoden 1920 tienoilta. Vuonna 1916 toimintansa aloittanut vaneritehdas näkyy oikealla keskellä, kun sen sijaan 1920-luvun lopulla rakennetusta Satamaradasta ei näy vielä merkkiäkään.

Selluloosatehdas on tässä vaiheessa parin vuosikymmenen ikäinen, ja siinä on jo kolme piippuakin. Aluksi niitä oli vain yksi, keskimmäinen. Vasemmanpuoleinen on kalkkiuunin piippu. Tehtaan rannassa on suuret pinot paperipuita eli propseja ja järvessä propsilauttoja, joten uitolla oli tärkeä osa tehtaan raaka-aineen kuljetuksessa. Toinen kuljetusväylä oli pikkurata, joka näkyy vaaleana tehtaanpiippujen oikealla puolella.

Kalkkiuunin piipun kohdalla ja siitä vasemmalla on kalkkilouhos. Suurin louhos vasemmalla kuuluu Virkkalan kalkkitehtaalle. Tehtaan oikealla puolella, lähellä rantaviivaa, on entinen apteekkari Aschanin kesähuvila, joka on edelleen pystyssä, ja jossa on toiminut tehtaan konttori vuosikymmeniä. Tehtaasta yläviistoon oikealla on valkoinen rakennus, jossa ovat asuneet mestarit Johan Ahlgren ja Onni Ax. Sekin on vielä käytössä.

Keskellä vasemmalla, ison kalkkilouhoksen edessä, on tehtaan johtajan asuintalo, nykyisen Kiviniemenrannan alueella. Se ei kuitenkaan enää ole tehtaan omistuksessa. Siitä oikealla on kaksikerroksinen asuinrakennus, nimeltään Terijoki, jossa asui mm. paperimestari Saarinen perheineen.

Oikealla on kuudentoista samanlaisen talon muodostama tehtaan työläisten asuinalue, joka valmistui sata vuotta sitten eli vuoden verran myöhemmin kuin selluloosatehdas. Jokaisessa talossa oli kaksi asuntoa, ”kyäkki, kammari ja vinttikammari”. Ulkoeteisessä oli kummallakin perheellä iso kannellinen puulaatikko, johon mahtui monta sylillistä klapeja.

Talon vastakkaisella sivulla oli katettu istuimilla varustettu veranta. Siihen pääsi asunnot toisistaan erottavasta suuresta sisäeteisestä, josta johti myös suora portaikko toiseen kerrokseen. Siellä oli kummallakin perheellä ullakkohuone ja kaksi tilavaa komeroa.

Taloissa oli alusta alkaen sähkövalo, ja niiden katot oli katettu mustalla huovalla. Jokaisella perheellä oli talon ympärillä puutarha sekä kasvimaa. Alueen, Rallalan eli Trallalan, keskellä oli pumppukaivo. Asukkaiden puuvajat, käymälät ja sikalat olivat asuinalueen kussakin kulmassa sijaitsevissa ulkorakennuksissa.

Sauna ja pesutuparakennus oli lähellä Rallalan tehtaanpuoleista kulmaa. Sekin näkyy kuvassa, ja on edelleen pystyssä.

Pentti Eertamo 3.4.2008

 

 

Vieritä ylös