Ennev vanhaa Lohjal (18)

Tässä on kaikki”, sanoi tyttäreni, kun näytin hänelle tätä hänen lapsuusvuosiensa asuinympäristöä esittävää santakuopan reunalta puolivuosisataa sitten otettua kuvaa. Kuopan etelärinteesssä pesi ennenvanhaan maamme pienin pääsky, törmäpääsky, jonka pesäaukon syvyys on metrin verran.

Nykyisen Laurinkatu 27:n kerrostalon alueella oli ennenvanhaan Valtion santakuopaksi kutsuttu soranottoalue. Soranotto oli sieltä kuitenkin lopetettu jo 1950-luvulla, jolloin kuopan pohja oli varastoalueena. Kuva on otettu kuopan eteläreunalta puoli vuosisataa sitten.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Osuusliike Keon autohallirakennusta. Talossa oli myös kolme asuntoa, ja siihen perheeni muutti asumaan keväällä 1953. Talo purettiin pari vuotta sitten. Sen paikalla oli ennen sotia Keon virvoitusjuomatehdas, joka tuhoutui talvisodan ilmapommituksessa. Uusi, kuvassa näkyvä rakennus valmistui 1940, välirauhan aikana.

Asunnossamme oli kaksi huonetta ja keittiö. Mukavuuksina olivat keskuslämmitys ja ”vesiklosetti”, mutta keittiössä puilla lämpiävä hella. Asuntomme suuresta olohuoneen ikkunasta näimme törmäpääskyjen lentelevän läheisen sorakuopan yläpuolella. Kuopan rinteen yläreunassa näkyi pitkä rivi niiden pesien suu aukkoja.

Valtion santakuopasta minulla on muistikuva varhaisemmaltakin ajalta, kouluvuosiltani. Siellä laskettiin suksilla mäkeä, kuka alempaa, kuka ylärinteeltä asti, jolloin vauhti kiihtyi huimaavaksi. Joukossa oli ainakin yksi tyttö, joka kilpaili tasapäisesti rohkeimpien poikien kanssa. Hän oli vaatturi Metsäahon kouluikäinen tytär.

Kuvassa keskellä on autoilija Hongiston valkoinen asuin- ja autotallirakennus. Sen takana on romukauppias Heinäsen asuin ja varastorakennus, jonka laajennustyö on käynnissä. Sitä ennen talon omisti peltiseppä Brandt.

Heinäsen talon takana on vaatetusalan kauppias rouva Rosendahlin talo. Myöhemmin siinä oli Rakennustyöläisten liiton toimisto, hoitajanaan Niilo Kyllönen. Viimeisenä samassa rivissä on pitkä Poliisitalo. Kaikki em. neljä taloa on jo purettu. Kirkosta alaviistoon oikealla on Ingervon talo.

Vasemmalla edessä on Jäppisen talo, joka on edelleen pystyssä. Vaimo oli ompelija (räätäli), mies kuului palokuntaan. Yläkerran huoneissa oli kaksi vuokralaista. Siitä vasemmalla, mutta jo kuvan ulkopuolella on Johanssonin talo piharakennuksineen, jotka myös ovat vielä kertomassa 1900-luvun alkupuolen asumistavasta ja tuomassa vaihtelua kerrostalojen ilmeettömyyteen. Pitkää ikää!

Kuvassa näkyy vasemmassa reunassa osa Teräskiilaksi kutsuttua kerrostaloakin. Siinä on toiminut mm. alkoholiliike ja huonekalumyymälä. Kuvan oikeassa yläkulmassa on muistini mukaan poliisi Aaltosen talo.

Pentti Eertamo 20.3.2008

Vieritä ylös