Ennev vanhaa Lohjal (17)

Lentäjä Viljo Artolan hautajaistilaisuus 1931. Myös hänen veljensä Niilo ja Reino olivat lentäjiä. Edellinen sai surmansa taistelulennolla 1943. Reino Artola kohosi Suomen ilmavoimien komentajaksi 1950 luvulla ja hän oli arvoltaan kenraaliluutnantti. (Kuva: Matti Torvinen).

Lohjan selluloosatehtaan rakennusmestari Johan Ahlgrenin poika Viljo Ilmari aloitti koulunkäyntinsä Lohjan yhteiskoulussa sen perustamisvuonna 1914, ensimmäisellä luokalla. Yhdentoista muun nuoren kanssa hän pääsi ylioppilaaksi samasta koulusta keväällä 1923. Reserviupseeritutkinnon hän suoritti seuraavana vuonna, aktiiviupseeritutkinnon Kadettikoulussa 1927 ja sotilaslentäjätutkinnon ohjaajana 1928, jolloin hänet ylennettiin luutnantiksi. Nimensä Artolaksi suomentaneen lentäjän elämä jäi lyhyeksi, sillä hän sai surmansa onnettomuudessa toimiessaan ohjaajana lentonäytöksessä 25.3.1931.

Ilmavalokuvamme on Viljo Artolan hautajaistilaisuudesta Lohjalla. Kuten havaitaan, saattoväkeä on varsin runsaasti, sekä Kirkkokentällä että Kauppalan asemalle ja Isopappilaan johtavalla tiellä.

Kirkon länsipäädyn edessä, pienessä metsikössä on keskuslämmitysrakennus. Se oli ulkomitoiltaan 5,3×5,3 metriä ja siinä käytettiin kiinteää polttoainetta. Lämmityslaitos valmistui talvella 1930, jota ennen kirkko lämmitettiin kamiinoilla. Vuonna 1955 keskuslämmitys muutettiin öljyllä toimivaksi. Rakennuksessa oli myös ruumisvaunutalli.

Kirkon vasemmalla sivustalla näkyvät pitkät tikkaat. Niitä hyväksi käyttäen olen koulupoikana ollessani käynyt ihailemassa katonharjalta avautuvaa näköalaa.

Keskellä kuvaa on 1929 rakennettu hammaslääkäri Sonja Hagmanin talo. Se oli 1941-42 postinkantopiirini ensimmäinen rakennus. Nykyään talossa toimii lasten päiväkoti. Kuvan oikeassa reunassa 1928-29 rakennettu Lohjanlinna, kauppalan ensimmäinen ja monta vuotta ainoa nelikerroksinen talo, Lohjan Helmen rakentamiseen asti.

Vanhan yhteiskoulun takana on vahtimestarin asuintalo ja sen jatkeena pitkä varasto- ja ulkokäymälärakennus. Tämän takana Osuusliike Keon pitkä sementtitiilinen keskusvarastorakennus, jossa sotien jälkeen toimi virvoitusjuomatehdas. Lohjanlinnan vasemmalla puolella on kauppias Blomqvistin asuintalo.

Kirkkokentän oikeassa laidassa ja siitä alaspäin näkyy ns. pässinrata, joka rakennettiin samaan aikaan kuin Lohjan selluloosatehdas, sata vuotta sitten. Rata lähestyy kuvan alareunassa Karstuntietä, jonka se ylittää tasoristeyksenä ja jatkaa siitä Pohjolanmäen lounaispuolitse nykyisen Kotkantien vaiheille ja edelleen selluloosa- ja vaneritehtaille. Rata purettiin 1930-luvun alussa.

Pentti Eertamo 6.3.2008

Vieritä ylös