Ennev vanhaa Lohjal (8)

Hiidensalmen toinen silta 1925-67.

Hiidensalmen sillan kummallakin puolella on eteläsuomalaisittain laaja vesistö. Lounaaseen, Mustiolle, on järvimatkaa pari peninkulmaa ja koilliseen, Vihdin kirkonkylään enemmänkin. Tärkeä tapahtuma oli Lohjalla se, kun Hiidensalmeen rakennettiin silta 1882, ja voitiin luopua hankalasta lossikyydistä. Muistona lossiajasta on kuvan oikeassa laidassa näkyvä lossivahdin matala asuintalo, joka on nykyisin aliupseerien käytössä ja hyvässä kunnossa. Sen takana on myös edelleen pystyssä oleva talo, jonka on omistanut työnjohtaja Laakso, ”Pomo-Laakso”. Siinä toimi 1928-29 Osuusliike Keon ruokala lähinnä tietyöläisiä varten; talossa on toiminut myös ruokatavaramyymälä. Lindbergin | tuulimylly sen sijaan on jo vuosikymmeniä ollut poissa, mikä yleisen mielipiteen mukaan on suuri vahinko. Kuvakin osoittaa, kuinka hyvin mylly sopi mäelleen.

Sillan kulmassa on rajakyltti, joka osoittaa kauppalan ja kunnan rajan kulkevan Hiidensalmea myöten. Teksti on sekä suomeksi että ruotsiksi, mistä voidaan päätellä, että kuva on otettu ennen vuotta 1953, jolloin kauppala muuttui suomenkieliseksi. Sillan takapäässä vasemmalla oli myös mittari, josta oli mukava katsoa, kuinka paljon korkeammalla järven pinta oli meren pintaa. Kuvan silta on valmistunut 1925 ja nykyinen silta 1967. Ensimmäisen sillan valmistumisesta on siis kulunut 125 vuotta, ja nykyinen silta on 40-vuotias.

Järvessä näkyy tukkipuomeja ja oikealla kaksi pollaria, jotka tehtiin lyömällä järvenpohjaan tukkeja pystyyn. Niihin kiinnitettiin kettingeillä yhteen liitettyjä puomeja tukin ja paperipuun eli propsin uittamista varten rajattua väylää myöten virtapaikoissa. Puomien avulla muodostettiin myös puutavaralauttoja. Niitä vetivät pienet hinaaja-alukset selkien yli ja ns. kelupaatit lyhyillä matkoilla.

Syksyisin puomit otettiin pois järvestä ja nostettiin suuriin ristikkopinoihin rannalle. Yksi puomien talvisäilytyspaikoista oli Hiidensalmen rannalla, sillan pielessä, myllyn alapuolella. Sillan oikealla puolella, vastarannalla, oli Lohjan tehtaitten omistaman Lohjan Uittoyhdistyksen rakennus. Sen rannanpuoleisessa päässä oli uittokaluston säilytystila ja yläpäässä lämmitettävä huone, johon voitiin majoittaa puolisen tusinaa uittomiestä. Siinä tehtiin myös kelupaatteja talvisaikaan. Parin sentin paksuinen lauta ostettiin viereiseltä Hiidensalmen sahalta ja kaaripuu (kataja) haettiin Karnaisten metsistä. Venemestarina oli mm. Vilho Vikström, ja yhden kelupaatin tekeminen kesti kahdelta mieheltä pari viikkoa.

Pentti Eertamo 18.10.2007

Vieritä ylös