Kalevi Marjamaa oli syntynyt Nivalassa 29.1.1953. Urallaan hän voitti Euroopan mestaruuden, neljä Pohjoismaiden- ja seitsemän Suomen mestaruutta. Urheiluran valintaan oli vaikuttanut, Kalevin vanhin veli Tapani, joka oli Nivalan kotiin tuonut nyrkkeilyhanskat ja ryhtynyt pienempien veljesten Kalevin ja Tapion kanssa matsiin. Viisivuotias Kalevi oli ollut riemuissaan ”tyrmättyään” polvillaan nyrkkeilleen isoveljen. Poikien into lisääntyi, kun saman kylän Rauli Häkkilä tuli mukaan kuvioihin. Tapani oli lähtenyt vuonna 1961 työn perässä Lohjalle ja sitten hiljallensa veli toisensa perästä teki tulemistaan Virkkalaan ja hakeutui harrastuksiinsa.
Virkkalan Kirin Kalevi Marjamaa oli osallistunut syystalvella 1969 Uusimaa-Kymi piiriotteluun, jossa hän oli voittanut ja palkittu piirin parhaana nyrkkeilijänä. Kirin nyrkkeilyjaoston vetäjän muutettua muualle Kirin nyrkkeily oli yhtäkkiä hiipunut olemattomiin. Tapani-veli ymmärsi, että jotain on tehtävä, ettei harrastus pääse hiipumaan. Hän soitti Leijamaan Taistolle ja Tasi innostui asiasta. Ei mennyt pitkää aikaa, kun Kalevi ja Tapio Marjamaa tekivät omaa tulemistaan Lohjan Voimailijoiden riveissä; voittivat SM-hopeaa.
Nivalan lahja: Nivalan kolmikon esittely tapahtui LU:ssa lokakuussa 1971: Rauli Häkkilä oli Kalevin ja Tapion lisäksi liittyneet Virkkalan kautta Lohjan Voimailijoihin. Poikien valmentajaksi oli ryhtynyt Topi Heikkinen. Kalevi nousi nuoresta iästään huolimatta nopeasti maamme kärkipäähän. ”Kalevi kuului 10-henkiseen perheeseen, jossa isä oli maanviljelijä. 6-päiseen veljessarjaan oli iskenyt heti nuorena urheilun kipinä. Kalevi ehti olla Nivalan nyrkkeilytallissa viitisen vuotta, kunnes muutti Lohjalle. Hän teki peltisepän hommia Leijamaan Taiston verstaalla. Nyrkkeilijälupaus on ehtinyt otella 43 ottelua, joista oli kolme hävinnyt. Kalevi arvioi heikkoudekseen jalkatyöskentelyn, jota täytyy kehittää. Kalevi oli alustavasti olympiavalmennusryhmässä, josta hänet kuitenkin pudotettiin pois. Halut olisivat kovat. Itse hän epäilee olevansa liian nuori.”
Marraskuussa 1971, tuli vuoroon nuorten SM – nyrkkeilyt, joissa Kalevi Marjamaa nousi kisojen parhaimmaksi nyrkkeilijäksi. Menestyksen myötä Kalevi (60 kg) ja Tapio-veli (63 Kg) valittiin Ruotsi- maaotteluun.
Kalevi voitti Kultahansikas-kilpailut Lappeenrannassa vuonna 1972. Sen jälkeen tuli Suomen mestaruuden vuoro. Näin hän kumarsi Ville-patsaan, ”maan lupaavimpana nyrkkeilijänä.”
Elokuun LU uutisoi. ”Kalevi Marjamaa sittenkin Muncheniin. Näytöt riittivät olympiapaikkaan, sillä otteet EM- kisoissa sai valitsijat vakuuttuneiksi. Nyrkkeilijät kilpailivat Leningradissa, jossa Kalevi voitti. Hän sai ylistäviä lausuntoja Neuvostoliittolaisilta. Munchenin kisoihin Kalevi ei osallistunut. Marraskuussa Kalevi selviytyi voittajaksi Jugoslavia maaottelussa. Joulukuussa Suomen Nyrkkeilyliito huomioi Kalevin menestyksen ”Kehän Kultaisella Hansikas” – mitalilla. Sen lisäksi seura lahjoitti hänelle kultakellon. Kalevi siirtyi sarjaan 63,5 kg ja valittiin olympiarenkaaseen.
Nyrkkeilyn SM-kisoissa Kalevi voitti sarjansa 63,5 kg kultaa Asko Häkkilän kumartaessa pronssia sarjassaan. Ruotsi-Suomi maaottelussa vasenkätinen Kalevi osoitti kovaa kuntoa ja voitti. Ja kohta hän joutui sairaalaan, ”ettei umpisuoli puhkea, ellei jo ollut puhki.” Kohta kerrottiin, että ”lohjalaisurheilun pr-mies jatkoi nousuaan kohti kansainvälistä huippua. Liettuamaaottelussa hänen otteet olivat illan parasta antia, jossa vastustaja oli kehunut Kalevin tekniikkaa parhaaksi, mitä hän on koskaan nähnyt.” Ottelun kehätuomari, Meksikon kisojen kultamitalisti, ounasteli Kaleville isoa menestystä olympialaisissa. Kalevi palkittiin vuoden 1973 Suomen parhaana nyrkkeilijänä.
Menestyksen imussa myös seuran nuoret tekivät tulemistaan, sillä Nuorten Kultahansikasnyrkkeilyissä Voimailijoiden Markku Mehtälä voitti 60 kg sarjan ja Rainer Sohlberg sai pronssia 63,5 kg sarjassa. Lisäksi Asko Häkkilä oli voittanut SM-hopeaa. Havannan MM–kilpailuissa, Kalevi aloitti voitokkaasti voittamalla japanilaisen vastustajan selvästi pisteillä. Toisella kierroksella Kaleville tuli noutaja. Hän putosi jatkosta ja syksyllä Kalevi vaihtoi sarjaan 67 kg, koska riutui laihduttamisesta. Tapio – veli laihdutti sovinnolla alempaan sarjaan, ettei saa veljeä vastaansa. Veljekset valittiin Suomi-Ruotsi maaotteluun.
Kosunen – Marjamaa: Nyrkkeilyliiton mestaruuskilpailujen finaalissa vuonna 1975, Kalevit Marjamaa ja Kosunen joutuivat vastakkain. Kovassa ottelussa Marjamaa noukki pitkillä suorillaan pisteitä Kosusen pyrkiessä ratkaisuihin nasevilla koukuilla. Toisessa erässä Kosunen otti kahdesti lukua. Kolmannessa Marjamaa puolestaan koki saman. Ottelussa kolme TUL:n ja kaksi Nyrkkeilyliiton tuomaria. Tuomio oli liittorajoja syleilevä; Kosunen voitti tuomariäänin 3–2. Tuomaripelistä jäi astian maku, joka poistuu vain uusintaottelulla. Kummallinen juttu, TUL/SVUL – tulkinnat herkistävät nimenomaan nyrkkeilyssä. Samojen kisojen 57 kg sarjassa Lohjan Tage Winter ja Kalevi Moisio kumarsivat pronssia.
Lohjalainen nyrkkeilyvoima, Kalevi Moisio, Markku Mehtälä, Tage Winter, Kari Tervonen jne. ovat ilman valmentajaa, mutta harjoittelevat (Liiton päävalmentaja) Leo Jokelan ”kirjeopiston” välityksellä. Nyrkkeilyliitto ilmoitti keväällää 1975, Marjamaan 67 – ja Kosusen 71 kilon sarjaan Katowichen EM-kisoihin.
Ennen EM-kisoja, huhtikuussa Bulgarian pommi Jakov oli iskenyt Kalevi Marjamaan sekaisin Sofian kansainvälisen turnauksen ensimmäisessä erässä. Kalevi oli lähtenyt otteluun hiukan varomattomasti.
Euroopan mestari: Katowichen EM – nyrkkeilyissä, kesäkuussa 1975, Kalevi Marjamaan tie kirkkaimmille mitaleille alkoi vahvistua hänen voittaessa espanjalaisen vastustajansa. Ottelu oli keskeytetty kolmannessa erässä. Kalevi jatkoi ja voitti puolalaisen kotiyleisön suosikki, Rybickinpistein 4–1. Kalevi eteni loppuotteluun.
Finaalivastustajaksi asettui Romanian Zilberman. Ensimmäinen erä oli tunnustelua. Seuraavassa Kalevi lisäsi vauhtia ja napsi pisteitä. Taktiikka pani romanialaisen ymmälle. Kolmannessa erässä Kalevin voitontahto näkyi, eikä lopputuloksesta ollut epäselvyyttä. Vastustaja oli ymmärtänyt tilanteen, ja henkinen kantti petti. Kalevi leivottiin sarjan 67 kg. Euroopan mestariksi. Mestaruus saatiin Suomeen 16 vuoden odotuksen jälkeen. Se lämmittää koko lohjalaista urheiluväkeä.
Ottelun jälkeen Kalevi oli todennut henkisen kantin olevan samaa tasoa taidon kanssa. Se ei olisi onnistunut ilman Leo Jokelan luomaa pohjaa. Kalevin vaatimattomuus tuli esiin hänen todettua kullan olleen hänelle itselleen yllätys.
Kisojen jälkeisessä arjessa Kalevi oli säilyttänyt vaatimattomuutensa. Selkään taputtelijat hän kokee yhteisen onnen jakajina, mutta oli harmissaan, kun paras mies oli jäänyt rannalle, tarkoittaen Asko Häkkilää, joka oli mitalikunnossa. Kun huomioi nyrkkeilyjohdon sotkuisuuden, niin voi tajuta, miksei EM-kisoissa ollut parasta miehistöä.
Joulukuussa valittiin vuoden urheilijaa, 1975. Kalevi äänestettiin toiseksi ampumahiihtäjä Heikki Ikolan jälkeen. Kalevi on luonut ympärilleen sädekehän, joka hakee Suomessa vertaistaan. Päätähtäimenään mestari pitää Montrealin olympialaisia. Kalevi oli kuntoutunut hyvää vauhtia vuoden 1977 puolella, jolloin hän voitti Suomen mestaruuden. Hän oli valmis EM–kisoihin, mutta joutui tyytymään pronssiin sarjassa 71 kg.
Tammikuussa 1978, Kalevi Marjamaa ja Kalevi Kosunen ottelivat Lohjalla Laborin hallissa 400-päisen yleisön edessä. Marjamaan kunto petti. Kalevi osallistui Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 vailla menestystä.
(ViKi jk. 3.12.1969 7§,ViKi Toim.kert.1969-70, LU 3.11.1970, 16.10.1971, 9.11.1971, 7.318.4.1972, 2.12.1972, 29.3, 2.5, 10.5, 13.11.1973, 14.2, 5.3, 14.3,23.8, 13.9, 31.10.1974, 18.3, 25.3, 8.4, 10.6, 3.7,13.12.1975, LU 10.3.1977, 10.1.1978, Wikipedia Kalevi Marjmaa)
Teksti. Alhola Eino