Ennev vanhaa Lohjal (4)

Lohjan yhteiskoulussa tehtiin 1930-luvulla syksyisin ns. perunaretkiä, jotka ilmeisesti korvasivat aikaisemman perunannostoloman. Retkiin osallistuivat sekä oppilaat että opettajat.

Kuvassamme koulun opettajia vuoden 1938 retkellä Haikarinniemessä, lepotauolla. Oppilaita oli koulussa tuolloin (1.2.-39) 237 ja opettajia 12. Rinnakkaisluokkia olivat vain 2 A ja 2 B.

Kuvassa vasemmalla rehtori Wäinö Hirsjärvi (opettajana yhteiskoulussa 1921-54), Jorma Soveri (1937-41), Akseli Kajanti (1925-53), Toivo Jokinen (193874), Ahti Kuussaari (1938-46), Elli Väänänen (1922-56).

Haikarinniemestä ei päässyt ennen sotia vielä Liessaareen, koska siltaa ei ollut. Näinollen vuoden 1938 retkestä ei muodostunut kovin pitkää – vain kuutisen kilometriä. Pidempiäkin retkiä tehtiin kuten Immulaan koulun läheisille lammille sekä Vohloisiin tyttöjen partiomajalle, jossa viritettiin ranta tuliakin makkaran paistamista varten.

-Rehtorin ilmoitus koulun juhlasalissa aamuhartauden päätteeksi seuraavan päivän perunaretkestä otettiin aina iloiten ja kättentaputuksin vastaan.

Kaikki luokat kokoontuivat joka aamu juhlasaliin aamuhartauteen. Virsi laulettiin yhteisesti, tavallisesti musiikinopettaja Katri Leinon säestämänä, ja hartauspuheen pitivät opettajat vuoron perään. Lauantai-aamuisin hartaustilaisuus oli pidempi kuin muulloin ja silloin oli siirretty penkitkin sivuilta keskilattialle. Puheen lauantaisin piti usein kirkkoherra Kajanti.

Juhlasali toimi myös koulun voimistelusalina, jonka vuoksi sinne oli asennettu puolapuut, rekki ja katosta riippuvat paksut köydet kiipeilyä varten. Myös korkeushyppyä voitiin voimistelutunneilla harjoittaa – silloisella saksityylillä, jolloin Suomen ennätys oli Kalevi Kotkaksella 204 cm ja maailman ennätys kolme senttiä korkeammalla.

Vanhan yhteiskoulun juhlasali oli kaunis: vastakkaisilla seinillä kummallakin kolme suurta ikkunaa ja pitkällä peräseinällä tilava näyttämö huomattavasti lattiatasoa ylempänä. Parhaimmillaan sali oli kevät- ja joulujuhlina kauniisti koristeltuna. -Nykyään tämän 90-vuotiaan koulutalon juhlasali on jälleen lähes alkuperäisessä asussaan. Talon on suunnitellut arkkitehti Albert Leidenius.

Pentti Eertamo 30.8.2007

Vieritä ylös