Lukuvuosi 1939
Konepajakoulussamme on päättynyt kahdestoista toimintavuosi. Oppilastyöpajan eri osastot: viilaus- ja metallikoneosasto, paja, työkalu- ja ainevarasto, puusepän työhuone ja n.s. pesukäytävä ovat vuoden aikana valmistuneet käyttökuntoon. Koneita jo kojeita on hankittu vähitellen, ja ainoastaan karkaisu-uuni ja sähköuuttauslaitteet ovat vielä suunnittelun alaisia. I-luokan oppilaat ovat melkein koko vuoden valmistaneet 42 yksikköä käsittävää, monipuolista sarjatyötä. Erikoistöitä ovat jo muutamat l-luokan oppilaat ehtineet tehdä, samoin tehtaan töitä on heille sopivana aikana annettu suoritettavaksi. III-luokan oppilaat ovat taas kokonaan työskennelleet yhtiömme ja sisaryhtiömme, Lohjan Sähkö Oy:n, erilaisissa töissä. Oppilasluku oli lukuvuoden alkaessa 38 ja päättyessä 35.
Lukuvuoden loppukuukaudet, marras- ja joulukuu, toivat säännölliseen kouluelämään muutoksia. Kaikkihan tunnemme syyn: lokakuusta alkaen oli Neuvosto-Venäjä esittänyt Suomelle ankaria vaatimuksia, joista Suomen valtuutetut olivat olleet useampia kertoja neuvottelemassa Moskovassa. Vaikka neuvotteluja ei vielä oltu saatu virallisesti loppuunsuoritetuksi, aloitti Neuvosto-Venäjä äkkiarvaamatta marraskuun 30 p:nä 1939 sotatoimet Suomea vastaan.
Jo marraskuun alkupuolella saivat sekä opettajat että oppilaat sk:n taholta siksi paljon isänmaallisia tehtäviä, että teoreettinen opetus katsottiin silloin parhaaksi lopettaa, käytännöllisen opetuksen ja työn sitä ripeämmin jatkuessa. Osa opettajista joutui tietysti rintamalle, muut määrättiin erilaisiin rintamantakaisiin tehtäviin.
Sodan merkeissä päättyi siis lukuvuotemme.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Sosialiministeriö ovat jälleen rahallisesti avustaneet koulumme toimintaa.
Teollisuuden konepajakoulujen tarkastaja, dipl insinööri Aarne Levander kävi tarkastusmatkalla koulullamme toukokuun ll p:nä.
Kirkniemessä, joulukuun lopulla 1939.
Lukuvuosi 1940
Sodan yhä jatkuessa kutsuttiin IV-luokan oppilaista (siirtyivät IV-luokalle 18. 1. 1941) tammi-maaliskuun aikana 13 sotapalvelusta suorittamaan. Nämä vapautuivat sotaväestä syys-kesällä lukujansa jatkamaan. Koko syyslukukausi olikin lujaa lukujen kiinniottamista». Hyvin kuitenkin selviydyttiin. II-luokan oppilaat (siirtyivät II-luokalle 18. 1. 1941) suorittivat sodan aikana vartiopalvelusta asemalla ja ilm valvontatornissa; yksi heistä ehti myös olla sotaväessä kutsuttuna noin puoli vuotta. Käytännöllinen työ jatkui keskeytymättä koko sodan ajan. Teoreettinen opetus voitiin aloittaa II-luokan pojille huhtikuun 20 p:nä oppilastyöpajan ns. pesukäytävässä, johon oli tilapäisesti viety pulpetit, taulu, piirustuslaudat y.m. Koulussa ei teoreettista opetusta voitu kevätlukukaudella antaa, koska koulu luovutti maaliskuun 27 p:nä sotaväen (nostomiehet) käyttöön koulun, ruokalan, suurimman osan oppilaskotia, sk:n varaston y.m. huoneita. Sotaväki poistui vasta toukokuun 2 p:nä, ja sen jälkeen ryhdyttiin korjaamaan huoneita. Varsinaisesti pääsi teoreettinen opetus vauhtiin syksyllä, jolloin kaikki koulumme opettajatkin olivat jälleen koolla.
Isänmaamme kalliin vapauden puolesta uhrasivat henkensä entinen koulumme voimistelunopettaja Kauko Liukko, joka kaatui 24. 2. 1940 sekä seuraavat kolme koulumme entistä oppilasta: Ilmonen, Kaj Veini Osvald. s. 5. 1. 1916, kaatui 2. 3. 1940; Pehrman, Lars Eugen, s. 11, 12, 1913, kaatui vuoden alkupuolella; Åkerfelt, Runar Valdemar, s. 10. 12. 1912, kaatui 16. 2. 1940.
Ilmonen ja Åkerfelt olivat kouluaikanaan koulumme valiourheilijoita, edustaen kouluamme monissa teollisuuden konepajakoulujen välisissä kilpailuissa.
Säilyköön kaatuneitten muisto kalliina ja pyhänä koulumme historian lehdillä!
Kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja Sosialiministeriöltä olemme vuoden aikana saaneet valtionapua.
- 1. 1941 alkavalle suomalaiselle kurssille valittiin marraskuussa 20 poikaa ja varalle 5.
Teollisuuden konepajakoulujen yks. tarkastaja, dipl. insinööri Aarne Levander kävi tarkastusmatkalla koulullamme lokakuun 18 p:nä, Kirkniemessä joulukuun lopulla 1940.
Lukuvuosi 1941
Kevätlukukausi 1941 sujui normaalisesti. Käytännöllinen työ aloitettiin heti loppiaisen jälkeen, ja teoreettinen opetus voitiin alkaa tammikuun 21 p:nä. Jo kolme päivää aikaisemmin eli tammikuun 18 p:nä sai IV luokan 13 suomenkielistä oppilasta päästötodistuksensa, samana päivänä aloitti kouluopiskelunsa 20 uutta I luokan suomenkielistä oppilasta (koeajalla erosi 3 ja uusia tuli lisää 5), II luokan 18 ruotsinkielistä oppilasta siirtyi taas III luokalle, ja koulun kirjoihin jäi vielä 3 IV luokan suomenkielistä oppilasta, joista 2 sai kevätlukukauden lopussa päästötodistuksensa. Täten oli lukuvuoden alussa oppilasluku 41 ja kevätlukukauden lopussa myös 41. Työ sujui rauhallisesti koko kevätlukukauden: I luokajı oppilaat ahersivat oppilastyöpajassa sekä III ja IV luokan pojat taas yhtiömme ja sisaryhtiömme, Lohjan Sähkö O.Y:n, eri osastoissa. Teoreettinen opetuskin voitiin vielä ajassaan lopettaa toukokuun 30 p:nä.
Kesäkuu muutti kuitenkin koulumme rauhallisen elämän kokonaan. Jo kesäkuun 10 p:nä oli koulun johtaja kutsuttu Kankaanpäähän reserviharjoituksiin; nämä lopetettiin kuitenkin nopeasti, ja saman kuun 16 p:nä oli VH. Lohjalla jo täydessä käynnissä. Koulun kaikki viisi opettajaa ja 6 oppilasta kutsuttiin heti sotaväkeen. Muutamia kuukausia myöhemmin sai jälleen 9 oppilasta käskyn »kruunun vaatteisiin». Vapaaehtoisina ilmoittautui senlisäksi syksyn kuluessa sotaväkeen 6 oppilasta ja Sk:n alaiseksi 2 oppilasta, joista 4 palautettiin jonkun kuukauden kuluttua alaikäisinä takaisin. Paikkakunnalle jääneet oppilaat saivat hekin isänmaallisia tehtäviä: he toimivat Is:n ja Sk:n lähetteinä ja puhelinvartiossa tai kuuluivat palokuntaan. Heti sodan alkukuukausina haavoittuivat koulumme molemmat oppilastyönjohtajat, joista toinen vapautettiin elokuun alussa sotapalveluksesta toistaiseksi. Elo-syyskuun vaihteessa saattoi täten käytännöllinen puoli koulussa osittain jatkua. Eräs It. jaos, johon koulunjohtaja kuului, sijoitettiin myöhemmin etelä-Lohjalle tehtaamme välittömään läheisyyteen, ja oli koulunjohtajalla täten tilaisuus valvoa myös koulunkin toimintaa. Oppilasluku oli vuoden lopussa 22.
Niistä IV luokan 15 oppilaasta, jotka olivat päättäneet opintonsa kevätlukukaudella, kaatui heti sodan alussa neljä. Isänmaamme kallis vapaus vaatii yhä raskaita uhreja.
Kaatuneet olivat: alikers., uuttaja Helle, Keijo Uolevi, s. 11. 3. 19, kaatui 20. 9. 41; vänrikki, sorvaaja Palomäki, Kalle Leo Pekka, s. 29. 6. 19, kaatui 29. 8. 41; sotamies, sorvaaja Tähtinen, Toivo Viktor, s. 28. 11. 19, kaatui 16. 9. 41; alikers., viilaaja Verhola, Väino Olavi, s. 10. 5. 19, kaatui 12. 8. 41.
Kaikki kaatuneet olivat koulumme parhainta oppilasainesta, Tähtisen sen lisäksi edustaessa kouluamme teollisuuden konepajakoulujen välisissä yleisurheilukilpailuissa.
Säilyköön heidän muistonsa kauniina koulumme kirjoissa!
Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaaliministeriö ovat avustaneet rahallisesti kouluamme.
Kirkniemessä joulukuun lopulla 1941.
Lukuvuosi 1942
Kevätlukukauden alkupuoli jatkui samanlaisissa merkeissä kuin edellisen lukuvuoden syyslukukausi. Tammikuussa kutsuttiin 3 oppilasta jälleen sotaväkeen, josta 1 syksyllä vapaaehtoiseksi ilmoittautunut palautettiin takaisin. Oppilasluku oli täten kevätlukukauden alussa 20, ja työskenteli näistä suurin osa oppilastyöpajassa. Kun koulun johtaja vapautui sotaväestä 28. 2. 42, päätettiin ottaa 22 uutta ruotsinkielistä oppilasta. Teoreettinen opetus pääsi myös heti vauhtiin, ja ensimmäinen koulupäivä oli 17. 3. Oppilasluku oli tällöin 42. Kevätlukukauden teoreettinen opetus päättyi 17.6. ja oli oppilasluku silloin 36, sillä 1 oppilas oli otettu lisää, sotaväkeen oli vapaaehtoiseksi ilmoittautunut jälleen 1, muiden, erilaisten syiden tähden, lopettaessa koulun. Ruotsinkieliset Iluokan oppilaat ahersivat kokonaan oppilastyöpajassa, jossa myös joitakin edellisenä vuonna otettuja suomenkielisiä oppilaita työskenteli joko opetus- tai tehtaan töissä. Kesän aikana suoritti pitkän aikaa sairaana ollut ja nyt tervehtynyt sähköasentaja Aarre Taito Eliasson ammattinäytteen ja sai päästötodistukset. Samoin kesän aikana ilmoittautui taas vapaaehtoiseksi sotaväkeen 1 oppilas, joten oppilasluku syyslukukauden teoreettisen opetuksen alkaessa 13. 10. oli 34. Lokakuun loppupuolella oli jälleen 7 oppilaan lähdettävä sotapalvelukseen, ja täten väheni oppilasluku 27:ään. Syyslukukauden teoreettinen opetus päättyi 19. 12., jolloin näille oppilaille jaettiin vuositodistukset.
Koulustamme on tähän mennessä kutsuttu sotapalvelukseen 29 oppilasta, joista korpraali, IV luokan sähköasentajaoppilas, Bror Emil Lindberg sai uhrata nuoren elämänsä Syvärillä 22. 6. 42. Samoin murhemielin olemme saaneet tietää, että koulumme entinen oppilas, alikersantti, viilaaja Nils Reinhold Kollin, synt. 2. 1. 18., on kaatunut rintamalla 27. 9. 42.
Sekä Lindberg että Kollin olivat kumpikin olleet koulumme valiourheilijoita, Lindberg erikoisen hyvä jalka- ja jääpalloilija, Kollin taas koulumme edustus-yleisurheilija teollisuuden konepajakoulujen välisissä kilpailuissa. – Kiitollisena tulee koulu aina säilyttämään heidän muistoaan.
Valtionavustusta on koulu lukuvuoden aikana saanut sekä Kauppa- ja teollisuusministeriöltä että Sosiaaliministeriöltä. Kirkniemessä joulukuun lopulla 1942.
Lukuvuosi 1943
Sodan merkit lyövät yhä leimansa koulumme elämään. Neljästä vakinaisesta opettajasta on kaksi jatkuvasti ollut sotaväessä, ja on näiden työt saatu suoritetuksi osittain tuntiopettajien, osittain jäljellä olevien vakinaisten opettajien avulla. Uusia oppilaita otettiin 23, joten oppilasluku oli, sen jälkeen kuin ro oppilasta oli kutsuttu sotaväkeen, vuoden lopussa 38. Kaikkiaan on tämän sodan aikana sotapalveluksen tähden lukunsa keskeyttäneitä 40, joista yksi oppilas on uhrannut henkensä isänmaansa puolesta.
Työ on kuitenkin ollut, huolimatta oppilas- ja tuntiopettajavaihteluista, normaalista. Ammattitaidon alkuopetukset on annettu oppilastyöpajassa, jossa on saatu suorittaa myöskin Yhtiön erilaisia töitä. Vanhemmat oppilaat ovat työskennelleet Yhtiömme eri osastoissa.
Talkootoiminta on varsinkin sodan ajan ilmiö, ja jokaisen mukanaolo siinä on kansalaisvelvollisuus. »Motteja» on hakattu sekä kotona että aseveliyhdistyksen nimeämissä metsissä. Teollisuuden konepajakoulujen välisissä kilpailuissa »motittivat» oppilaat 130,5 m’, tullen kouluista kolmannelle tilalle. Mutta erikoisesti ovat oppilaat olleet kesällä auttamassa Lohjan kunnan maanviljelijöitä heidän erilaisissa töissään. Oppilasryhmien keskimääräinen aika näissä töissä oli aina pari, kolme viikkoa.
Urheilutoimintaa ei ole unohdettu, päinvastoin paikkakunnallamme on pidetty monta erilaista poikakilpailua ja sen lisäksi uimapromotio. Kaikissa näissä ovat koulumme oppilaat olleet pääaineksena. Kone ja Sillan ammattikoulunkin yleisurheilijajoukkue vieraili Lohjalla syyskesällä.
Isänmaallinen toiminta on paraiten näkynyt paikkakunnallamme toimivien Is. komppanioitten, sotilaspoikaosastojen ja partiojärjestöjen puuhailuissa. Työ on kohdistunut etupäässä luentoihin, kursseihin, maasto- ja ampumaharjoituksiin. Määrätty osa oppilaita on aina kuulunut määrättyyn järjestöön.
Kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja Sosiaaliministeriöltä on koulumme saanut valtionapua.
Kirkniemessä huhtikuulla 1944.
Lukuvuosi 1944
Työ jatkui edelleenkin »sodan merkeissä» Neuvostoliiton ja Suomen väliseen rauhaan asti, m.m. neljästä vakinaisesta opettajasta oli kaksi sodassa marraskuuhun asti, joten apuna jouduttiin käyttämään tuntiopettajia. Oppilasluku koulussa oli kevätlukukauden alussa, tammikuussa, 38. Oppilasluku laski kuitenkin vähitellen 26:een etupäässä asepalvelukseen (myös 1 kuollut, 1 eronnut, 1 saanut päästötodistukset) kutsumisen takia. Kun sodan loputtua kuitenkin 8 lukuvuoden aikana asepalvelukseen kutsuttua oppilasta kotiutettiin lokakuussa, oli oppilasluku syyslukukauden lopussa, joulun edellä 34. Uusia oppilaita valittiin syyskuussa suoritetuissa kokeissa senlisäksi 18, mutta nämä eivät vielä aloittaneet koulunkäyntiään v. 1944. Huolimatta oppilas- ja tuntiopettajavaihteluista voidaan koulun työtahtiin ja saavutettuihin tuloksiin olla tyytyväisiä. Ammattitaidon opetusta on annettu koulun oppilastyöpajassa, jossa on suoritettu myöskin yhtiön erilaisia töitä. Vanhemmat oppilaat ovat jo päässeet työskentelemään yhtiön eri osastoilla.
Poikain erikoisharrastuksista mainittakoon urheilutoiminta ja talkootyö. Paikkakunnalla pidettiin erilaisia yleisurheilu- ja jalkapalloharjoituksia ja -kilpailuja, joihin koulun pojat ottivat lukuisasti osaa. Mottimetsässä käytiin myös ahkerasti ja otettiin osaa Lohjan Kalkkitehdas O.Y:n osastojen väliseen mottikilpailuun, minkä koulumme voitti tuloksella 71 mo halkoja ja 26 tukkia eli 229 % »motti mieheen»-kilpailussa. Kesäkuun 1—2 p:nä tekivät ylemmän luokan pojat opintomatkan Turkuun, missä käytiin Crichton-Vulcan O.Y:llä, Turun Linnassa ja Tuomiokirkossa.
Kauppa- ja teollisuusministeriöltä sekä Sosiaaliministeriöltä on koulumme saanut avustusta.
Kirkniemessä kesällä 1945.
Tekstit on kirjoittanut rehtori Arvi Katajavuori. Lähteet: Konepajakoulun vuosikertomukset 1939-1944.