Stig Lönnqvist-niminen juniori oli osallistunut syyskuussa 1963 Kisa-Veikkojen ja Helsingin Kisatoverien väliseen seuraotteluun, joissa oli juostu 100 m. Stigu sijoittui 5. ajalla 13,5. Väiski (Karojärvi) oli katsonut luottavaisena valmennettavaansa ja todennut, ”hiljaa hyvää tulee”. (LU 10.9.1963)
Kisaveikkojen ja Stigun menestymisen halu tuli esiin huhtikuussa 1966 poikien tehtyä reissun Otahallin kunnontarkistuskilpailuihin. Mauri Hermunen kiersi 160 m ratakierroksen aikaan 19,3 Lönnqvistin Stigun joutuessa antamaan periksi kaksi kymmenystä. (LU 7.4.1966)
Kesällä 1968, ”hiljaa hyvää tulee”- Stigu sijoittui nuorten SM-kisojen 400 m:llä neljänneksi, ajalla 50,8. (LoKV jk. 20.9.1968)
Stigu läksi Kisaveikoista Vuonna 1969 aloittaessaan opinnot Otaniemessä. Samalla hän siirtyi Espoon IF:ään, jonka riveissä hän tuuletti 4×100- ja 4×400 m:n Suomen mestaruuksia.
Syyskuussa 1971, Stigu juoksi vasta avatulla Lähderannan kumiasfaltilla 400 m aikaan 47,5. Keinopinnoitteiden uutuudessa kaikki uudet juoksuradat olivat kumiasfalttia. Aika oli maaottelun edustuspaikan arvoinen Puolaa vastaan. (LU 11.9.1971)
Munchenin olympialaisissa Lönnqvist juoksi 4×400 m. viestissä avausosuuden, jossa viestiä jatkoivat Louhen Ari Salin, Tainiokosken Ossi Karttusen ja Oulun Markku Kukkoaho. He sijoittuivat 6. ajalla 3.01. Kautta aikojen upein suomalaisviesti, joka on edelleen SE.
Opiskelujen jälkeen talvella 1973, Stigu hyväksyttiin takaisin seuran jäseneksi. Kesällä hän juoksi Hyvinkäällä 400 m ja 200 m aikoihin 48,1 ja 21,8 (LoKV jk.15.1.1973 10§, LU 3.8.1973)
Stigu valittiin vuoden 1974 parhaaksi lohjalaisurheilijaksi sillä perusteella, että juoksi Rooman EM-kilpailuissa 4×400 m viestijoukkueessa Markku Taskisen, Ossi Karttusen ja Markku Kukkoahon kanssa. Kvartetti voitti EM-pronssia.
Seuraavan kesän SM-kisoissa Stigu voitti 400 m hopeaa ennätysajallaan 46,96. Stigu sai 500- urheilija- ja Seppo Kortelahti 250 mk:n valmentajastipendin. (LoKV jk.1.12.1975 9§)
Hänet valittiin Montrealin olympialaisiin. (LU 7.6.1975, LoKV 8.7.1976 6§)
Heinäkuussa Lohjan kaupungin hallitus oli hylännyt Stigun palkallisen virkavapaa-anomuksen. (LU 9.7.1976) Lopulta Stigu pääsi kisoihin ja edusti Suomea sijoittuen kahdeksanneksi 4×400 m viestissä. (LU 6.7, 22.9.1976, Lohj. ka Urh. Lta.k.27.1.1977 11§,). Stigu Lönnqvist oli nimetty Montrealin tuloksen perusteella nimetty Uudenmaan piirin ja Lohjan kaupungin parhaaksi parhaaksi yleisurheilijaksi v. 1976. Stig Lönnqvist juoksi Montrealin olympialaisten 4×400 m viestijoukkueessa kahdeksanneksi.
Montrealin finaalipaikan lisäksi hän oli voittanut SM-kisoissa hopeaa ajalla 46,92. (Lohj. Ka. Urh. Lta.k.27.1.1977 11§,
Montrealista tultuaan Stigu oli houkutellut mukaansa Montrealin ”keihäskullan” Miklos Nemethin. Montrealin jälkilöylyinä järjestettiin Laurin Kisat, jossa yli 4500 hengen yleisö näki Nemethin häviävän Seppo Hoviselle. (LoKV jk.22.9.1976, Lohj. ka. Urh. Lta.k.27.1.1977 11§)
Stigu oli ilmeisesti arvioinut juoksijauransa tulleen päätepisteeseen, joten uudet kuviot odootivat: Kisaveikkojen pesäpalloilijat olivat harjoitelleet lokakuusta (1977) lähtien 2-3 kertaa viikossa yli talven Harjun koululla tai voimailusalilla. Keväällä 1978 harjoituspäiviä lisättiin ja niistä vastasivat Stig Lönnqvist ja tekniikkaharjoituksista Markku Kuusamo. Pelinjohtajaksi asettui Markku Lepola. Kisa-veikkojen I-joukkue jatkoi Suomi-sarjassa kaudella 1979. Stigu Lönnqvistille oli annettu pelinjohtajan vastuu ja joukkueen johtajana toimi Henrik Jansson. Heinäkuun LU hehkutti, ”Kisa-Veikkojen Kieksi on pelifiilikseltään läpäisemätön ulkona ja läpäisevä mies sisällä. ja seura sijoittui sarjassa kuudenneksi. Lisäksi seura osallistui pesäpallosarjoihin neljällä juniorijoukkueella, jossa päävastuu oli Leo Kieksillä.
Vuonna 1979, Suomi-sarjassa joukkue sijoittui seitsemänneksi joukkueella, Matti Blomqvist, Leo Kieksi, Kari Tuhkanen, Kyösti Manninen, Veli-Matti Nikkilä, Matti Lehtinen, Jarmo Juhola, Markku Kuusamo, Aulis Väisänen (kapt), Martti Kovanen, Pekka Rossi, Pentti Kytönen, Pasi Kostiainen, Jukka Urhola. (Toim.kert 1978) LU 28.7.1979, LoKV Toim.kert. 1979)
Kesällä 1980, Kisaveikkojen valmennuksesta vastasivat, Stig Lönnqvist ja Markku Kuusamo. Joukkue nousi I-sarjaan Kesällä 1985, Kisaveikot pelasivat Suomensarjassa. Valmennuksesta vastasi Seppo Kortelahti. Stig Lönnqvist oli aloittanut joukkueen pelijohtajana.
(LoKV 2.6.1980 4§, LoKV Toim.kert.1980, LoKV Pesäp. Toim.kert. 1985)
Teksti Eino Alhola