Leijamaa Taisto

Taisto Leijamaa oli aloittanut uransa painijana, joka sai työkaveri Taisto Viljasen innostumaan urheilu-uran pitkään maratoniin. Kuva LoU arkisto

Suomen Painin Päivänä 6.1.1950 Urheilijat (LoU) järjesti PM- kilpailut Harjulassa. Tuloksena oli kolme toista sijaa. Asiassa ilahdutti maaseudun poikien mukaantulo, sekä Vaseniuksen, T. Auvisen ja Leijamaan veljesten uhrautuva työ. Lisäksi on mainittava Lohjalle muuttanut painin asiantuntija (ex TUL) Tenho Lahikainen.

Urheilijat oli antanut Leijamaan veljeksille lainaksi painonnostovälineet, jotka he olivat vieneet Santojan latoon. Sinne oli jo aiemmin raahattu Lohja-Kotkasta lainatut oljilla täytetyt säkit. Ladossa oli hyvä ilmanvaihto ja harjoituksiin osallistuvat nyökyttelivät punttien äärellä, ”kun puntti rupee nousemaan, niin jätkät alkaa lentämään”. (LoU toim. kertom.1950)

Lokakuun 1951 LU totesi.  ”Taisto Leijamaa kyllä osaa jo painia, kunhan saa lisää kokemusta ja kilpailuja. Ymmärrettävästi Painiliiton mestaruuskilpailut olivat vailla SM-kisojen statusta, koska TUL:n painijapojat puutuivat kilpailuista.”  (LU 9.10. 1951)

LoU-paini oli ymmärtänyt alkupuolella 1950-lukua, että työväentalolla vääntää niskalenkkien vahvistama Louhen painivoima; ei kun sinne mittaamaan kuntoa. Yhteinen harrastus koettiin yhteiseksi hyväksi, eikä asiassa pitänyt kenellään olla nokan koputtamista, kunnes joku ahdaskatseinen oli hevosmiesten tietotoimiston kautta saanut kuulla, että teijän (LoU) pojat harjottelee tyäväentalon painijoitten kanssa. Eihän, se semmoinen peli vetele. Ihan ihmeteltiin, että työväentalolla… Ja niin Harjulan voima pantiin herrojen määräämään ruotuun. Vaikka kyllä pojat pyörittelivät päitään: voiks tämmöses olla mitää järkee? Seuraherrojen suhtautuminen oli outo siksikin, että vielä vuonna 1953 Painiliiton ja TUL:n välillä käytiin liitto-otteluja. Vai siitäkö se kielto johtuikin? (Taisto Leijamaa 2012)

Taisto Leijamaa oli sijoittunut vapaapainin SM-kisoissa vuonna 1955 kolmanneksi. Lisäksi Urheilijat olivat voittaneet seitsemän piirinmestaruutta. Taisto uusi SM-pronssin syksyllä 1957. (LoU toim.kertom. 1955, LU 5.11.1957) Taisto onnistui Lohjalla SM-paineissa ja tuli taas kolmanneksi. (LU 14.3. 1961)

Nyrkkeily

Lohjan Kehä-Pojat   oli ollut 1960-luvun lopulla lyhyt välivaihe lohjalaisnyrkkeilyssä.  Tuolloin oli Kiri-nyrkkeilyssä tehneet tulemistaan tullut Marjamaan lahjakkaat veljekset. Kiri-nyrkkeily oli yhtäkkiä hiipunut, mikä oli tuskastuttanut Kalevi Marjamaan Taisto-veljeä. Hän oli soittanut Voimailijoiden Taisto Leijamaalle ja kysynyt, josko Voimailijat ottaisivat nyrkkeilyn ohjelmaansa. Tasi innostui, eikä mennyt pitkään, kun Rauli Häkkilä voitti kultaa nuorten SM – kisojen sarjassa alle 75 kg.  Raulin tehokkuus aukaisi tien nuorten maaotteluun Suomi–Leningrad.  (LU 3.11.1970) 

Leijamaa oli rakennuttanut syksyllä 1971, Lohjan Voimailijoiden käyttöön salin Lohjan Asemanrinteeseen. Sen valmistuttua, salin vihkiäistilaisuuteen oli kutsuttu lohjalaiskuntien päättäjiä, jotka perehtyivät urheilevan nuoriso tilaan. Voimailijoiden sielu, Olavi Vasenius vetosi taloudellisen tuen saamiseksi kunnilta, jotta salin käyttö voidaan varmistaa. Rakentaja tarjosi salia kunnalle 5 mk:n neliöhinnasta perustelemalla asiaa.  ”Hallissa toimii iltaisin 70 poikaa, mikäli kunta suhtautuu kielteisesti vuokrausasiaan, joudutaan se taloudellisista syistä vuokraamaan toiseen tarkoitukseen.” Lohjan Kunta ei lämmennyt tukemaan, koska tila oli rakennettu kaavoitusmääräysten vastaisesti. Salin voimailukäyttö päättyi vuoden 1972 lopulla ja tilan täytti Eka-huonekaluhalli.  (LU 9.11.1971, 28.3.1972,

Leijamaa valittiin talvella 1973 Suomen vapaapainimaajoukkueen johtajaksi Ruotsin Ljungbyhyn ja vuoden 1975 keväällä Nyrkkeilyliiton varapuheenjohtajaksi. (LU 5.3.1973, LU 18.3.1975)  

Poikien SM-kisoissa, yli 75 kg:n sarjassa, tammikuussa 1976 Taiston poika, Juha Leijamaa oli voittanut hopeaa. Seuraavana vuonna menestystä janoava Juha oli joutunut tyytymään SM-pronssiin 17-vuotiaiden, alle 90 kg:n sarjassa. Juha oli tiukassa matsissa päässyt niskan päälle. Isä oli istunut eturivissä ja jännitti pojan pärjäämistä. Juhan puristaessaan vastustajaa matossa, hän oli hiukan ymmällä, hihkaisi isälleen. ”Mitä mun tarttee nyt tehdä”. Odottamaton kysymys oli saanut yleisön nauramaan.   (LU 15.1.1976)  

Leijamaan suojeluksessa Kalevi Marjamaa oli voittanut nyrkkeilyn Euroopan mestaruuden alkukesästä 1975. (Ks Kalevi Marjamaa osio). Omakotitalon rakentaminen Euroopan mestarille käynnistyi toukokuussa 1976. Se oli nousemassa useiden lahjoitusten myötä Perttilännummeen. Projektin alkuunpanijana oli ollut Taisto Leijamaa. (LU 20.5.1976)

Marraskuussa 1988, Taisto Leijamaa valittiin Nyrkkeilyliiton puheenjohtajaksi äänin 17-15. Valmentaja Leo Jokela oli  ollut vastaehdokkaana. Valinnan jälkeen asiat eivät olleet edenneet ihan kivuttomasti, sillä Tasi oli haastanut Jokelan paini-nyrkkeilyn haasteotteluun. Miehekkään vedon häviäjän piti maksaman rahavaikeuksiin ajautuneelle Nyrkkeilyliitolle 10 000 mk. Ottelua ei toteutettu. (LU 16.11.1988 ja 18.11.1989)

Teksti Alhola Eino

 

Vieritä ylös