Kesällä 1961, Kisaveikkojen puheenjohtaja Reino karojärvi oli ollut valppaana kuultuaan Aseman kentällä urheilevasta 17-ikäisestä Seppo Kortelahdesta. Reiska sai hänet puhuttua Kisaveikkoihin. Seuran uusi jäsen hyppäsi kuin malliksi seipäällä 380. Tuota pikaa ”Kille” suoriutui satasesta 11 sekuntiin. Se tekee kohta neljä metriä seipäässä, nyökyteltiin.
Suomi oli virittynyt kesällä 1962 lasikuituseivästä taivuttavaan iloon Pentti Nikulan hypättyä juhannuskisoissa maailmanennätyksen 494. Karojärven Väiski oli arvioinut lahjakasta poikaa; meni ja osti Killelle lasikuitukatapultin. Ensihapuilun jälkeen Seppo hyödynsi taipuvan seipään antamaa tuloslisää ja Väiski oli innoissaan Killen kyvyistä taivuttaa fiiberiä. Kille ehti hypätä seitsemän kertaa. Sitten kallis hankinta napsahti poikki. Seppo oli arvioinut 50-vuotta myöhemmin seipään maksaneen Väiskille ainakin parin viikon palkan, ellei kuukauden. Jos hän ei olisi ostanut seivästä, ei semmoista kukaan muukaan olisi hankkinut.
Hyppäämisen lomassa kesällä 1963, Kille aitoi 400 m aikaan 55,9. Seuraavana vuonna hän teki lasikuidun kanssa tuloksen 425. Jukka Svahn kiritti takana tuloksella 410. Svahn oli asettanut tavoitteensa korkealle, sillä hän oli rakentanut kotipihalleen puusta vauhdinottoradan telineiden eteen, jossa harjoittelu sujuisi – ja niin sujui. (Kisaveikot 30 v. s.13, Seppo Kortelahti 2013, LoKV jk. 8.10.1963 8§,
Tultaessa vuoteen 1967 Kille teki seipäässä tuloksen 460. Seppo lähetettiin TUK:n seiväshyppääjänä kansainvälisiin kilpailuihin Lontooseen. Sepon tekemeiset oli arvioitu loppuvuonna Lohjan kunnassa Ryhti-Palkinnon arvoiseksi. (LoKv 20.9.1967 9§, 21.11.1967 12§) Lohjan kaupunki järjesti vuonna 1972 alle 12 v:lle urheilukoulun, johon sisältyi yleisurheilua, pesäpalloa ja jalkapalloilun alkeita. Urheilulautakunta oli nimennyt tehtävään Seppo Kortelahden. Hänelle maksettiin neljän tunnin työpäivistä viitenä päivänä viikossa palkkaa 850 mk. Osallistujat pääsivät urheilun alkuun ilmaiseksi. (Lohj. ka. Urh. Lta.k.12.5.1972 40§)
Kisaveikkojen Heikki Rämänen oli voittanut kesällä 1970 TUK:n mestaruuden 14-v. poikien 1000 m maastojuoksussa. Lisäksi hän eteni voittoon Poikaurheilupäivien 1000 m:llä. Seurassa ymmärrettiin jo vuonna 1972 Heikki Rämäsen olevan mahdollisuus, jolle LoKV hankki kaikki tarvittavat varusteet, YU-jaoston budjetti huomioiden. (LoKV 28.9.1970 9§, Lo-Kv 24.3.1972 7§)
Vuonna 1973 Seppo Kortelahti oli valittu Kisaveikkojen johtokuntaan, ja Heikki Rämänen oli kiiruhtanut 16-vuotiaan ennakkoluulottomuudella sisähallissa 3000m, aikaan 8.35,2. Pojan ikä huomioiden aika oli hurja. Kortelahti oli vastuussa nuorukaisen valmennuksesta ja tuloskehityksestä.
Heikin nousujohteinen juoksu jatkui kesällä 1974. Hän voitti Ruotsi-maaottelussa 1500 esteet SE-ajalla 4.12,0. Kalevan kisoissa hän teki A-poikien Pohjoismaiden ennätyksen 3000m esteissä 9.02,0. Heikin upeaa asennetta tekemiseen kuvastaa hänen lausuntonsa. ”Harjoitusten lomaan kuuluu myös päiviä, jolloin ei tehdä mitään–palautellaan, jolloin tuntuu kaikista vaikeimmalta.” Ja kohta ”palauttelija” juoksi 10 000 m:llä ikäluokkansa Suomen ennätykseen 30.50,0
Heinäkuussa 1975 Heikki juoksi nuorten Pohjoismaiden ennätyksen 8.47,2 Saarijärven juhannuskisoissa. Se oli ikäluokan Euroopan tilastojen ykkösaika. Lisäksi hän voitti 19-v. nuorten SM-kilpailuissa 2000m esteet ajalla 5.52,2. Ateenan EM-kisojen edellä kaikki romahti ja Heikki ihmetteli kainalosauvoineen: jalassa jotain ongelmia. Heikin ”kehitysvastaava”, Kortelahti valittiin Uudenmaanpiirin valmentajaksi. Vuoden lopulla Lohjan kaupungin urheilulautakunta oli myöntänyt Stig Lönnqvistille 500-, urheilija- ja Seppo Kortelahdelle 250 mk:n valmentaja stipendit.
(LU 29.7.1975,Lo-Kv jk 1.9.1975. 3§,1.12.1975 7§)
Elokuussa 1976 Heikki juoksi nuorten SM-kisoissa kolmanneksi 2000 m esteissä. Huomionarvoista oli se, että Heikillä oli alla vasta kuukauden harjoittelujakso. (LoKV 28.9.1970 7§, LoKV Vuosikokous19.2.1973, LU 16.3.1973, 3.6, 9.6.1974, 29.7.1975, LoKV 3.5.1976 6§, LU 12.8.1976)
Teksti Eino Alhola