Kesällä 1953 Lohjalaisurheilun kiinnostus kohdistui nuoreen Lasse Ketolaan, joka oli voittanut TUL:n Poikaurheilupäivillä 100 ja 300 m juoksut ajoilla 11,4 ja 37,8.
(UmK 24.6.1953)
Louhessa oli koettu yleisurheilun elävän ylimenokautta, sillä ”Runar (Holmberg) alkoi jo hellittää, eikä Topi Laaksokaan jaksanut enää (mukamas) keskittyä, P. Hännisen huomattiin laiskistuneen, eikä Sundholmin Lauristakaan ollut enää pitkien keihäskaarien venyttäjäksi. Sitä paitsi Lussekin (Lusenius) oli heittänyt piikkarit hyllylle.” Päätelmän kanssa oli hiukan hosuttu, sillä Nestorin veljenpoika Lasse kiiruhti 17-ikäisen satasen 11 sekuntiin, joka vei pojan nuorten maaotteluedustajaksi, eikä Risto Nakarinkaan ollut häpeäminen, sillä hän imeytyi Lassen vauhdissa aikaan 11,4.
Elokuussa 1954 Lasse oli juossut maaottelukatsastuksen voittajaksi 100 m:n ajalla 11,2. Aika oli hyvä huomioiden raskas rata.
Vuoden kärkitulos: Lasse voitti kesällä 1955 TUL:n nuorten mestaruuden juoksemalla 200 m aikaan 22,6.
Elokuussa Louhen viestijoukkue Nakari, Raimo Vilen (ei hän, joka juoksi 1970-luvun alussa 10,0 100 m) Rainer Raita ja Ketola tekivät alle 20-v. sarjassa 4×100 m:llä TUL:n ennätyksen 44,5. Aika oli vuoden kärkitulos Suomessa.
TUL:n mestaruuskisoissa Lasse ei säikähtänyt kovaa seuraa, vaan Voitto Hellstenin voittaessa Lasse juoksi 2. Kohta sen jälkeen Kalevan Kisojen 100 m:llä Lasse juoksi 10,8 ja oli taas toinen. Louhi oli noussut SUL:n tilastoissa yleisurheilun valioseuraksi. Tähän ei ollut yltänyt mikään muu TUL:n seura Uudeltamaalta. Lasse sai vuoden 1955 Louhen parhaana urheilijana tunnuksena seuran pienoislipun.
Lasse juoksi Karjaalla satasen aikaan 10,7.
Kiuruvedellä nuorten SM-kisoissa kesällä 1956, Louhi voitti seurojen välisen pistekilpailun Lassen edettyä kaksoismestariksi. R. Nakari oli säestänyt tulemalla neljänneksi 400 m:llä. Urheilijoiden P. Karhu oli kolmas moukarinheitossa. Lassen hyvä vire näkyi Karjaalla, kun hän juoksi satasen aikaan 10,7. (Louhi jk.4.9. 2§, 28.9.1956 14§, LU 14.8.1956, Louhi jk.21.1.1957 6§)
Lasse juoksi vuoden 1957 Kalevan Kisojen 100 m hopeaa ja seuraavana vuonna hän voitti pronssia. Lasse ei ollut mikään painava mies, mutta lähtökiihdytys oli raju. Lähdön jälkeen rata oli kuin kuokalla kuokittu, kun taas raskaansarjan juoksija Laakson Kunun jäljet olivat kuin kissan tassulla olisi mursketta silitelty. (Louhi jk. 22.7.1957 5§, wikipedia Kalevan Kisat, Urmas Virtanen).
Loppukesästä, Louhen taivaan alla ei aurinko porottanut, sillä seura oli antanut varoituksen piirin yleisurheilumestaruuskilpailuista aiheetta pois jäämisestä seuraaville: Lasse Ketola, Tapani Wikström, Risto Saaristo, Aulis Nicklen, Pauli Koivisto, Antti Lehtinen, Toivo Marttelin, Seppo Virtanen, Raimo Raita ja Toivo Laakso. Mitähän tapahtuisi, jos tänään joku seura tekisi vastaavanlaisen ilmoituksen? Ei taitaisi sopia kulttuuriin. (Louhi jk.22.7.1957 5§)
Lasse ei kumppaneineen asian kanssa märehtineet, kun keskittyivät jo uusiin koitoksiin. Ja niin vuoden 1958 SM-viesteissä, Louhen 4×100 m joukkue, Raimo Raita, Reijo Virtanen. Pauli Järvenpää ja Lasse sijoittuivat 5. ajalla 43,5. 4×400 m viestissä Virtasen Erkki juoksi Raidan tilalla, sijoitus 4. ajalla 3.22,4.
SUL-TUL- yhteistoiminnan vuosina 1956-59, Louhi oli yleisurheilussa valioluokan seura ja TUL:n tilastoissa 3. Lasse oli sijoittunut vuosina 1955-58 Kalevan Kisoissa kahdesti 2. ja kerran 3. Lisäksi hänellä oli kuusi TUL:n mestaruutta 100 ja 200 m juoksuissa. Hän osallistui 16 maaotteluun.
Erkki Virtanen oli Lassen vakituinen harjoitus ja kilpakumppani. Hän vahvisti Lassen olleen hirmuisen lahjakkaan urheilijan. – Jos hän olisi harjoitellut kovemmin voi olla, että koko mies olisi mennyt piloille.
Lassen menestys edellytti viimeistä huutoa olevaa varustusta, joten lähtökuoppien ajasta tehtiin siirtymistä lähtötelineisiin. ”Lohjan nopea” oli saanut Australiasta punaisen alumiiniset lähdön nopeuttajat, jotka naulattiin hiilimurskaan. Lassen tultua ”telineineen” starttiharjoituksiin, ”puoli Lohjaa” oli näkemässä salamannopeita lähtöjä. Hyväksi havaittuaan, nopea pani alumiinit nippuun, jotka olisivat mahtuneet melkein takataskuun.
TUL:n kisat Lohjalla:Sateen jäljiltä märkä rata aiheutti kesällä 1960 aikalisää TUL:n mestaruuskilpailujen lopputuloksissa. Louhen Lasse Ketola vastasi kisojen parhaista tuloksista juoksemalla 100 m 10,8 ja 200 m 22,0. Erkki Virtanen ja P. Hultman olivat kolmansia 400 m – ja 110 m aidoissa. Seurojen yhteispisteissä Louhi oli kolmas.
Urheilupolitiikan ristiaallokossa TUL:n Lasse oli siirtynyt TUK:n Kisaveikkoihin maaliskuussa 1962. Heti keväällä seura hankki tulokkaalle verryttelypuvun. Seurasiirto oli kaiketi eniten keskustelua aiheuttanut siirtouutinen Lohjalla. Erkki Virtasesta tuli Kisaveikko kohta Lassen jälkeen. Erkin mitta oli täyttynyt, kun ei päässyt edes Uudenmaan piirinmestaruuskilpailuihin. ”Seuran vaihtamisesta tuli ihan hirveät haukkumiset. Ei siinä selittelyt auttanut, vaikka koitti kuinka sanoa, että täytyy päästä kovempiin kilpailuihin.
” (UmK 24.6.1953, LU10.8.1954, 12.8.1955, LH s.110, fi.wikipedia.org/wiki/kalevan_kisat.1955, Louhi jk. 2.12.1955 11§, LU 11.1.1956, fi.wikipedia.org/wiki/kalevan_kisat.1955, Louhi jk. 2.12.1955 11§, Louhi jk. 28.9.1956 14§, LU 14.8.1956, Louhi jk.21.1.1957 6§, 22.7.1957 5§, wikipedia Kalevan Kisat, Urmas Virtanen, LH s.120, wikipedia kalevan kisat, Eino Alhola, LU 2.8.1960, Lo-KV jk. 26.3.1962 7§, Erkki Virtanen 2013)