Vuosi 1922 oli Osuusliike Keolle monin tavoin merkityksellinen, ja siitä antaa selkeän kuvan mainitun vuoden toimintakertomus, jonka on laatinut edellisvuoden marraskuussa liikkeen toimitusjohtajaksi tullut TE Karhu.
Liikkeen nimi oli silloin vielä Lohjan Osuuskauppa, joka sitten vuoden 1926 alusta muutettiin Keoksi.
Toimintakertomuksen johdannossa todetaan mm: »Maan ulkomaankaupassa on viennin suhdetuontiin päässyt kehittymään niin suosiolliseen suuntaan, että Suomen markan arvo on saatu vakiinnutetuksi,» — Samantapaisten pulmien kanssa siis painiskeltiin kuusi vuosikymmentä sitten kuin nykyisinkin.
Liikkeen jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 602:een edellisvuoden 455:stä. Kasvu oli siis hyvä, mutta jäsenmäärän todetaan olleen kuitenkin liian pieni liikevaihtoon nähden.
Vuotta alettaessa osuuskaupalla oli vain kaksi toimipaikkaa: Lohjankylässä ja Sammatissa. Tilanne muuttui vuoden aikana suuresti, sillä toukokuussa avattiin Virkkalaan kansalaissodan aikoina suljettu myymälä ja Karstulle ns. jakelupaikka, jota hoitti neiti Hulda Semenius. Tämän myymälän esiasteen myynti alkoi heti kehittyä niin suotuisasti, että vielä samana vuonna avattiin Karstulle oikea myymälä – se sama, joka edelleenkin toimii samassa kiinteistössä. Tämä tapahtui joulukuun 12. päivänä.
Tontti Karstun myymälälle ostettiin maanviljelijä Emil Pohjolalta saman vuoden elokuussa 4 875 markan hinnalla. Syyskuussa ostettiin sitten Oskari Kihlmanilta Skraatilassa sijainnut huvila 15 000 markalla. Huvila purettiin ja pystytettiin uudelleen nykyiseen paikkaansa. Näin tuli Karstulle Keko, joka nykyisin on liikkeen vanhin, edelleen toiminnassa oleva myymäläkiinteistö
Vuoden lopulla liike sai vielä kolmannenkin uuden myymälän. Se oli korjatun ja laajennetun päätoimipaikan yhteyteen perustettu leipämyymälä. Eikä liikkeen laajeneminen 1922 loppunut vielätähänkään. Lohjan työväenyhdistys oli kesän kuluessa rakennuttanut taloonsa lisäosan ja kivijalkaan oli muodostunut kaksi suurta betonista tehtyä huonetta. Nämä vuokrattiin osuuskaupalle ja sisustettiin leipomoksi. Toisenkin työväentalon, Virkkalan Tietolan, kivijalkatilojen vuokraamisesta liikkeelle tehtiin sopimus vuoden lopulla ja sinne avattiin leipämyymälä seuraavanvuoden helmikuussa. Näin oli osuuskaupan toiminta astunut pitkän askeleen eteenpäin, mutta muutakin tapahtui. Siitä pari esimerkkiä.
Uudistukset vaativat melkoisesti pääomaa ja sen hankkimiseksi perustettiin liikkeelle säästökassa, joka aloitti toimintansa 4.8.1922. Talletuksia tehtiin aloittamisvuoden aikana 48 erää ja talletuskanta oli vuoden lopulla yli 63 000 mk. Näin tulivat jäsenet mukaan rahoittamaan liikkeensä toimintaa osuuspääomasijoituksen lisäksi.
Kun liikkeen tavarankuljetukset lisääntyivät, alkoi vuokrahevosten pito osoittautua epäedulliseksi. Sen vuoksi hankittiin toukokuussa oma hevonen ja jo syyskuussa toinen. Myös ajokalusto uusittiin.
Valistustyötä tehtiin vuoden aikana runsaasti, muunmuassa osuustoiminnallisia iltamia oli jokaisen toimipaikan alueella, joita pidettiin lokakuussa Lohjankylässä, Karstulla, Virkkalassaja Sammatissa. Lisäksi oli iltamajuhlatilaisuus Lohjankylässä ja Sammatissa sekä tupaantuliaisjuhla Virkkalassa ja Karstulla.
Vuoden lopulla liikkeellä oli 24 toimihenkilöä, joista mainittakoon vastuunalaisimmat: liikkeenjohtaja TE Karhu, kirjanpitäjä ja kassanhoitaja Alma Karhu, päämyymälänhoitaja ja apulaisjohtaja Väinö Varjoranta, Sammatin myymälänhoitaja Kalle Varpio, Virkkalan myymälänhoitaja Matti Peltola, Karstun myymälänhoitaja Niilo Kanto, varastonhoitaja Aksel Malmberg ja työnjohtaja Väinö Laaksonen ja leipämyymälänhoitaja Aili Lindström.
Toimintakertomuksen loppusivuilla todetaan mm: »Toista vuotta on ehtinyt kulua siitä ajasta, jolloin osuuskuntamme oli vielä vähäpätöinen, merkityksetön kyläkauppa, joka taivalsi vaivaloisesti eteenpäin voimatta sanottavia tehdä jäsenkuntansa auttamiseksi. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut kuitenkin merkillisiä muutoksia. Sen aikana on osuuskuntamme osoittanut kerrassaan ihmeteltävää elinvoimaisuutta. Pienestä, vaatimattomasti toimineesta osuuskunnastamme, joka näytti pysyvän pystyssä vain vastustajain armosta, on paisunut huomattava liike.»
Karstun myymäläneuvostoon 1922 kuuluivat J Görman, V Suominen, A Lindholm, A Nurmi, S Valjander ja K Åstedt. Johtokunnan puheenjohtajana oli T E Karhu ja jäseninä D Haarala sekä V Laaksonen ja varajäsenenä August Nygren.
Lopuksi lainaus toimintakertomuksen viimeiseltä sivulta, jonka otsakkeena on Jäsenille.
»Älä jaarittele ympäri kylää, jos havaitset osuuskaupassa puutteellisuuksia. Käänny sen asemasta liikkeen hallintoelimen puoleen ja tee heille siitä ilmoitus. – Älä odota hetkeä, jolloin sinulla on taskullinen seteleitä voidaksesi ne sitten yhdellä kertaa viedä osuuskauppasäästökassaan. Ala markasta! – Opi ymmärtämään, että osuuskauppa on paitsi sinun, myöskin 600 muun kuluttajan. Siitä syystä et sinä saa kävellä kuin lautapää härkä, elleivät kaikki asiat mene juuri sinun ymmärryksesi ja tahtosi mukaan.»
TIETOJA VUODELTA 1982
Keon jäsenmäärä oli toukokuun lopulla 9 763, jossa lisäystä tilikaudella 131.
Vuoden alkupuoliskon myynti oli 8,1 % suurempi kuin vastaavasti 1981.
Säästökassan talletuskanta 31.5. oli 15,0 milj. markkaa.
Henkilöstön määrä kesäkuun lopulla 339.
Osuusliikkeen hallitukseen (johtokuntaan) kuuluvat Erkki Ketonen, Niilo Kyllönen, Pekka Ahlqvist, Pauli Erolahti, Veikko Goman, Sointu Häkkinen ja Matti Pakkasmaa.
Toimipaikkoja osuusliikkeellä on seitsemän kunnan alueella yhteensä 35.
Karstun myymälä on äskettäin uudistettu ja varustettu ajanmukaisin laittein.
Myymälänhoitajana Kirsti Raittinen- oman kylän asukkaita – ja hänen tukenaan jäsentoimikunta, johon kuuluvat Heikki Törn, Anja Auvinen, Paula Helenius, Ahte Mansner, Väinö Rantanen sekä myymälänhoitaja.
Karstun myymälän myynti on kehittynyt suotuisasti. Lisäystä tammi-kesäkuussa oli 25,3 % viime vuoden vastaan aikaan verrattuna.
Pentti Eertamo