Runar Holmbergin oli selvittänyt keväällä 1985 kaupungin Liikuntalautakunnalle Kalevan Suursoutujen järjestämistä Lohjanjärvellä vuonna 1986. (Lohj. ka. Liik. Lta.k.2.5.1985 26/12§) Ja niin Lohjan Järvipäivien aloitus tapahtui kesällä 1986. Tapahtuman pääsoutajana aloitti vuoden 1948, Lontoon olympiakisojen neljännesmaileri, Runar Holmberg. Lohjan kunta ja kaupunki olivat ottaneet asian omakseen. Osallistujia varten suunniteltiin soutumitali.
Ajankohta tapahtumalle ajoitettiin viikkoa ennen juhannusta, koska tuolloin Lohjan seudulla on perinteisesti kaunis sää. Sään suosiollisuudessa järjestäjät uskoivat, ”että matkailun pää saadaan avatuksi”. Asiaan panostettiin Ukko-Pekka, kisajunan, puuskuttaessa kauppalan vanhalle asemalle vastaanottajina suuri yleisö, torvisoittokunta ja Raimo Lintuniemi.
Soudun 30 km:n lenkillä oli kuusi sarjaa. Sulkavan veteraani Kankkunen jäi parisoudun voittajista, mikkeliläisistä Liukkosen veljeksistä vain minuutin. Kanoottiralli typistyi 24 ja 42 km:n matkoihin. Niihin osallistui vain kymmenen melojaa.
Haastesoudun 4×4 km:n kisan lähtölaukaus oli 19 joukkueen märkää vesielementtiä, jossa ensiruuhkan jälkeen löydettiin souturytmi. Ukke Urjalan joukkue voitti kisan Lohjan kunnan voittaessa kevyesti kaupungin.
Soutajien iloinen mieli kiitti maisemaa ja järjestelyjä. Ilmeissä oli lupaus osallistua ensi vuonnakin.
Retkisarjan A-P. Rauttola ja Peter Selin olivat vaatimattomia, sillä ajallaan he olisivat tulleet Kankkusen jälkeen toiseksi. Ministerisarjan ykköseksi oli edennyt Kaisa Raatikainen – Salli Oikarinen. Soutukilpailu edellytti savolaismallisia veneitä. Kilpailuja käytiin yksin- tai parisoutuina.
Haikarin leirialueella ennakoitiin jotain järjestyshäiriöitä, mutta siellä olikin vain hyttysiä. Holmberg oli tyytyväinen, sillä kaikki onnistui. Kisamitalit olivat jossain vaiheessa kadoksissa, mutta ehtivät esiin sopivasti palkintoseremoniaan. Tapahtuman vetonaulana oli Formula 4- luokan kilpaveneiden SM-osakilpailu. Kisa onnistui, sillä rata oli yleisöystävällinen.
Purjehduskilpailuista ei saa millään yleisöystävällistä, mutta ne kuuluvat vaikeilla tuuliolosuhteillaan Lohjanjärven ilmeeseen.
Tavoitteena ensi kerran jälkeen on ulottaa Laurittaren reitti ulottumaan Mustiolle asti. Rivien välistä näkyi, että tapahtuman tarkoitus on enemmän matkailullinen, kuin kilpailullinen, eli molempia. Lohjalaisten järviasia oli kerännyt rannoille noin 7000 henkeä.
1987
Lohjan järvellä mentiin lujaa Formula 4 – luokan veneiden ajaessa SM – kisojen osakilpailua S 850 luokassa. Lohjan Laivureiden Niilo Seliö ajoi kolmanneksi.
1988
Järvipäivien ilmettä vahvisti kaksipäiväinen Kalevan Kierroksen soutu, jossa päämatkana oli 65 km. Voittaja hikoili Kierroksen viidessä ja puolessa tunnissa. Lohjalaisista parhaiten suoriutui pari Jorma Helander /Timo Henriksson sijoittumalla 5.
Pääministeri Harri Holkeri oli 4. Järvipäivien suojelija kesällä 1989. (LU 17.6.1986, 15.6.1988, 2.6.1989)
1992
Lohjalaiset Mirja ja Antero Iivari olivat soutu-urheilun nosteessa sijoittuneet SM-kisojen 30 km:llä hopealle kiinteäpenkkisten sarjassa. Kilpa oli käyty Ruokolahti-Imatra välillä. (LU 28.7.1992)
Vuonna 1993 Louhen soutajat liittyivät LoSS:n. Lohjanjärven Souduissa LoSS:n Ari Arpiainen/ Aki Peltonen voittivat 12 km yleisen sarjan. Jouni Nurminen/Jorma Helander oli 2. 25 km:n soudussa pari A-P Rauttola/ Hannu Wikström voittivat sarjansa. Järvipäiville osallistui yli 1000 soutajaa SM-soutujen 50-v. sarjan 30 km:llä S-O Westrholm/Leif Pihl voittivat pronssia. (LU 26.5, 31.5 ja 21.7, 26.7., 29.7.1993)
1995
Lohjan Järven Soudut kokivat takaiskun, kun vain 15 venettä osallistui kilpailuun. ”Noloa järjestää kilpailut, jos ei ole osallistujia”, harmitteli Sig Olof Westerholm. Lohjanjärven maisemiin sen sijaan osallistui Kalevan Kierroksen ominaisuudessa yli 500 soutajaa. Lohjan Tehon Jouni Nurminen sijoittui yksinsoudun kilpailussa toiseksi. (LU 29.5 ja 17.7.1995)
Kesällä 1996 Lohjalla järjestetyissä SM-kisoissa Antero Iivari voitti 50- v. sarjan. Yli 50-v. parisoudussa Stig-olof Westerholm ja Leif Pihl voittivat hopeaa. Ajatella, meni näin pitkään, että Leif löysi vihdoin menestykseen vievän lajin. (LU 1.7.1996)
1997 LSS kirkkovene ja parinvaihtoa
Lohjan Seudun Soutajien kirkkovene sai kilpailukasteensa alkukesällä Lohjanjärven 5. souduissa, 14 soutajan ja perämiehen toimesta vene liukui yhdeksän km matkan alle 32 minuutin. LSS:n soutujoukkuetta oli vahvistettu mm. hiihtäjillä A-P Rauttola, Aki Peltonen, Pekka Kemppi, Matti Johansson, Kari Heinänen ja Matti Serenius. Kakkoseksi jätetty Helsingin Joutselan joukkue hävisi vain kahdeksan sekuntia. Kyse oli Etelä- Suomen kolmannesta Cup-kilpailusta, johon osallistui 16 venekuntaa. Suur-Lohjan Souduissa Jouni Nurminen voitti 65 km yksinsoudun.
Viime vuoden SM-hopeaa voittanut LSS:n aviopari Paula ja Kari Raatikainen soutivat nyt eri veneissä. Paula souti Karin veljen Jarin kanssa ja Kari vaimonsa siskon, Jarin vaimon Sirkun kanssa. Jostain syystä tuntui sopivalta vaihtaa paria – soudussa. (LU 2.6, 7.7.1997)
Kesällä sai vuoron 12. Lohjan Järvipäivät, jotka huipentuivat naisten neljän joukkueen ja sekaviestin haastesoutuun. Kilpaan osallistui 20 venekuntaa, jossa LoSS voitti molemmat sarjat Lohjan Tehon tultua toiseksi. Kisoja vaivasi lievä osanottajavähyys. ”Jotain uutta olisi keksittävä, jotta mielenkiinto kisoihin säilyisi”, aprikoi LoSS:n Ilkka Trygg. (LU 11.8.1997)
Lohjan Seudun soutajat saivat kaupungilta vuokrattua venevalkaman Hiidensalmen rannasta keväällä 1999. (LU 28.5.1999)
Heinäkuussa Kalevan Kierroksen voittajat nauttivat melkein 5 ja ½ tuntia järvimaisemasta. Matkaa kertyi 65 km. (LU 5.7.1999)
Elokuussa Jari Boreniuksella oli ohjenuorana soutamisen rentous voittaessaan kolme hopeaa Ruokolahden SM-souduissa. Lisäksi pikamatkalla pari Borenius/ Ari Arpiainen voittivat yleisen sarjan Suomen mestaruuden. (LU 19.8.1999)
Järvipäivien soutujen 2×5 km kilpasarjassa oli 17 joukkuetta, joista LoSS voittivat. Puulaakisarjaan osallistui kuusi miesten ja kolme naisten joukkuetta. (LU 1.7.2000)
2002
Lohjanjärvellä järjestettiin Erämelonnan SM-kilpailut kesällä 2002.
LoSS järjesti Iltasoudun Cup-kilpailut neljä kertaa kesän aikana. Ensimmäiseen kilpailuun oli osallistunut 15 venekuntaa. Kilpailumatka oli kuusi km. (LU 23.5, 25.5. 2002)
Vuonna 1990 LoSS oli perustamassa seitsemän henkeä. Vuonna 2002 jäseniä on 200, selvitti 12 vuotta puheenjohtajana toiminut S-O Westerholm. Keväällä oli hankittu toinen yli 8000 euron kirkkovene Rautalammilta. ”Järvipäivät on Suomen suurin pienveneiden soututapahtuma Kalevan Kierroksen ansiosta. Viime vuonna Järvipäiviin osallistui 800 soutajaa”. Kaksipäiväinen tapahtumassa on Kalevan Kierroksen 50- ja 25 km soudut, että 25 km Suurlohjan Soutu haaste- ja puulaakiviestisoutuineen. Soutuväki oli tyytyväinen pari vuotta sitten saamaansa soututukikohtaan Hiidensalmen rannassa. Se on maailman paras paikka soutamiseen.
Kesän Järvipäiville osallistui miltei 1000 soutajaa. Kalevan Kierroksen voittajaksi tuli Saarijärven Kari Kuhno, koska edellisen vuoden voittaja oli omaa syytään soutanut harhaan. Lohjan Jouni Nurminen oli 5. Hän ihmetteli yleisön vähyyttä, vaikka osallistujia oli tuhat. Haasteviestisoutu jäi hieman vaisuksi.
Ari Arpiainen ja Paula Raatikainen voittivat parisoudun sekajoukkueiden Suomen mestaruuden Tampereella. (LU 17.5,1.7, 30,7.2002)
2003
LoSS venevaja valmistui Hiidensalmeen. Perinteinen haasteviestisoutu kesäkuussa Aurlahden rannassa oli järjestäjille pieni pettymys, sillä mukana oli vain18 joukkuetta. Syyksi arveltiin sitä, ettei työpaikoilla kasata joukkueita niin hanakasti kuten aiemmin. Eikä sopivia veneitäkään ole oikein saatavilla. Ilmeisesti joukkueiden väliset tasoerot myös osaltaan karsii osanottoa. Kaikesta huolimatta kilpasarjan yhdeksän joukkueen parhaaksi osoittautui Lohjanjärven Suojeluyhdistys ja toiseksi sijoittui Lohjan Teho.
Heli Peltonen ja Ari Arpiainen voittivat vuorosoudun sekasarjassa Suomen mestaruuden. Kilpailu käytiin Kristiinassa. (LU 8.5, 28.6, 11.6.2003)
2004
Järvipäivät aloitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa haasteviestisouduilla. Naisten sarjan 3 x 2 km:llä oli viisi- ja puulaakisarjassa kuusi joukkuetta . Lohjan Teho voitti naisten kilpailun taas. Puulaakisarjan ykköseksi souti ”Hiljaa vesillä. Lohjanjärven suojeluyhdistys”. Uutuutena piti oleman myös sprinttisoutu, mutta se peruttiin osanottajien puutteessa. (LU 3.7.2004)
Kesän 2006 Haasteviestisoutu oli edennyt vanhan mallin mukaisesti, pilke silmäkulmassa. Huomionarvoisinta oli ehkä se, että Lohjan Tehon naiset, Elisa Kavander, Tarja Juutilainen, Eija Taskinen, Marjo-Liisa Heino, Kirsi Nurminen ja Tiina Länsisaari pitivät perinteistä kiinni ja voittivat kisan jo 19. kerran. Elokuussa ei ollut enää pilkettä silmässä, sillä pidempien matkojen parisoutu oli edennyt loppuhuipentumaansa, jossa LsS:n Ari Arpiainen/Petri Teittinen olivat johtaneet kisaa vielä Immoon saaren kohdalla, mutta joutuivat taipumaan toiseksi.” Vastatuulessa ei ollut enää papua vastata kaverin loppukiriin”. (LU 1.7, 28.8.2006)
Tapaninpäivänä 2007, 29 kuntoilijan joukko oli repäissyt kahdella kirkkoveneellä 10 km soutulenkille. S-O Westerholm oli ihmeissään, kun oli jouduttu ottamaan toinenkin vene käyttöön. Vain yksi oli joukosta poissa, kun oli katsonut kellonajan väärin. Lenkillä ei tullut kylmä vaan hiki. (LU 27.12.2007)
2008 elokuussa Lohjanjärven soutujen sateiseen lähtöön oli asettunut vain kahdeksan venekuntaa. Ari Arpiainen/ Tukiainen venekunta oli voittanut. Se oli Arille 16. voitti ko. kilpailuissa. Olivatko Lohjanjärvellä suurin odotuksin taannoin aloitetut soudut hiipumassa? Aika näyttää. (LU 25.8.2008)
2011 Järvipäivien 16. soutuihin osallistui lähes 650 soutajaa. Vaikka sää oli mitä parhain, yleisöä oli vähän. Perjantaina oli soudettu neljän sarjan viestisoudut, jossa 14 joukkueen parhaaksi osoittautui Palolaitos. Naisten sarjassa oli vain kolme joukkuetta. Teho voitti kiertopalkinnon omakseen. Lauantaina tuli vuoroon Suurlohjan Soutujen 25 km, että Kalevan Kierroksen 25- ja 50 km. (LU 2.7.2011)
Teksti: Eino Alhola.
(Keskeneräiseksi jäänyt teksti Lohjan Järvipäivistä)