Kesällä 1980, Virkkalan Kiriä edustanut, Vaasassa vuonna 1965 syntynyt, Ragne Backman alkoi tehdä tulemistaan päästyään SFI:n mestaruuskilpailujen B-tyttöjen sarjoissa korkeushypyssä ja 80 m aidoissa palkinnoille. Neitosen eteneminen jatkui hänen voittaessa NÅID:n (Uudenmaan-Turunmaan yleisurheilualueen) piirinmestaruuden B-tyttöjen 7-ottelussa. Kari Kippilän valmennuksessa kehitys jatkui ja Ragne lähti B-tyttöjen SM-kisojen 7-otteluun, joissa hän sijoittui toiseksi. Hän oli joutunut taipumaan 800 m. juoksussa Suomen mestaruuden 0,35 sekunnin marginaalilla. Kyseisen kesän saldona 100 m aidat sujuivat aikaan 15,63, korkeudessa ylittyi 170. Molemmat SFI naisten, että A-tyttöjen ennätyksiä.
Kesällä 1982 Ragne paransi 100 m aidoissa aikaan 15,1. Startin vahvasta noususta kertoi Johanna Asplund, joka hyppäsi korkeudessa 176.
Kesällä 1983 Virkkalan Kirin Nina Taipale oli juossut B- tyttöjen sarjassa 100 m aikaan 12,4. Tulos on Kirissä naisten ennätys. (ViKi toim. kert.1982-83) Samana vuonna Ragne onnistui Kokkolan Kalevan Kisoissa tekemällä A-tyttöjen Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 7-ottelussa. Menestyksen myötä hän voitti naisten SM-pronssia. Menestyksestä kukitettu.
SFI:n Naisten sarjan 100 ja 200 m:llä Marika Pihl sijoittui 3 ajoilla 12,62 ja 25,90. Pituudessa ja korkeudessa Johanna Asplund sijoittui 3.
Ragne selvitti LU:n sivuilla innostuneensa urheiluun nuorena äitinsä hiihtoharrastuksesta. 7-ottelun Ragne aloitti kolmisen vuotta sitten. Nyt hän on 18-ikäinen Pohjoismaiden kärkeen kohonnut moniottelija. 7-otteluun siirtyminen johtui korkeushypyn paikallaan junnaamisesta. Onneksi moniottelussa kehitys jatkui. Nyt keskitytään tekniikan kehittämiseen. Ottelussa ei ole suosikkilajeja ”kaikki kivoja”. Ragne oli Kalevan Kisoissa toisen kerran mukana. Hän sijoittui Wienissä nuorten EM-kisoissa 10. Ragne osoitti kiitoksensa valmentaja Kari Kippilälle. ”Parempaa valmentajaa en voisi kuvitella. Olisin monasti antanut jo periksi, mutta Kari ei anna luovuttaa.”
Kari oli valmentanut jo muutaman vuoden ryhmää, johon lukeutui kymmenkuntaa virkkalalaista nuorta. Talvi hyödynnettiin Otaniemen sisähallin tekniikka- ja voimistelusaliharjoituksissa. Välipäivät ahkeroitiin punttisalilla tai lenkkeillen.
”Urheilu ei häiritse millään tavoin muuta elämää. Kaikkea ehtii harrastaa, jos haluaa.” Syksyllä Ragne aloitti lukion viimeisen luokan ja osasi irrottautua harjoittelemaan ylioppilaskirjoitusten välillä. Näin Pohjoismaiden ennätyksen tehnyt Ragne kesällä 1983. Kesällä 1984, Ragne ei esiintynyt tulolistoilla, sillä häneltä leikattiin polvi, josta toipui ja eteni Kippilän maltillisella harjoitusrytmillä, mikä näkyi seuraavan vuoden menestyksenä. Eli, kauden 1985 Kalevan Kisoissa, Ragne leiskautti pituushypyn yllätysmestaruuteen tuloksella 621. Nina Taipale palkittiin vuoden 1985 lopulla Lohjan kunnan Raittiin Urheilijan palkinnolla.
Ragne oli voittanut Oulussa 7-ottelun Suomen mestaruuskilpailuissa vuonna 1986 kuusi lajia ja jakoi korkeudessa ykkössijan. ”Oma ennätys, Mutta paremminkin olisi voinut mennä. On vaikea otella, kun ei saa kunnon vastusta”, totesi Ragne. SM-viestikisoissa Startin nelikko jäi 4×100 m viestissä 5. epätasaisista vaihdoista johtuen. Juniorien SM-kilpailuissa Startin Nina Taipale oli edennyt Savonlinnassa elokuun perjantaina 400 m finaalin aikaan 56,42. Ninan meno oli ollut kepeän näköistä loppuun asti. Hän voitti myös ylivoimaisesti myös 200 m. ennätysajalla 24,45. Lauantaina juostuun 100 m finaaliin Nina oli tyytyväinen voitettuaan hopeaa ajalla 12,13.
Vaasan Kalevan Kisoissa Ragne sijoittui pituudessa 3. Nina sijoittui 5. 200m:llä.
Kesäkuussa 1987, Ragne Kytölä sijoittui toiseksi 7-ottelun SM-kisoissa. Menestyksen myötä hän matkusti Baseliin heinäkuussa Suomea moniottelujen Euroopa-cupin B-finaaliin. Suomalaiskolmikko voitti ja nousi A-ryhmään. Ragne oli innostunut asiaan ja nousi toisen kilpailupäivän onnistumilla otteluennätykseensä. 33º helle uuvutti ennätyksen tavoittelijan 800 m:llä kahdella sekunnilla SE:stä. Ragne teki neljässä lajissa ennätyksensä. Esim. 100 m. aidoissa syntyi aika 14,26. Kari Kippilä totesi tyytyväisenä, ”kyllä tätä osattiin jo odottaakin.”
Elokuussa LU kertoi Ragnen mahtavasta kunnosta, sillä hän oli tehnyt Ruotsi-Suomi maaottelussa pituudessa ennätyksensä 642. Vielä ennen Ringa Ropon viimeistä hyppyä Ragne ei ollut uskonut voittoon, vaan sitten… Ragne sijoittui kesällä 1987, Roomassa yleisurheilun MM-kisojen 7-ottelussa 15. Kalevan Kisoissa kesällä 1988 Ragne sijoittui 100 m aidoissa kolmanneksi ja pituudessa hän oli 4. Olympialaisten edellä Suomi-Ruotsi maaottelussa Ragne jäi huonona lähtijänä 4. 100 m. aidoissa. Pituudessa hän oli 3. Startin Katarina Sederholm edusti Suomea kuulassa ja sijoittui 4. Ottelun jälkeen Ragne läksi Kuortaneelle, jossa alkoi keskittyminen soulin kisoihin. Etelä-Korean Soulissa Ragne valittiin Suomen joukkueeseen, 7-ottelijana. Hän kertoi tavoitteekseen sijoittua 12 parhaan joukkoon, jos pystyy parantamaan ennätystään. Kisat ajoittuvat syys-lokakuun vaihteeseen.
Ragne lähti Suomen joukkueen mukana Soulin kisoihin syksyllä 1988. Kisojen 7-ottelun avajaispäivänä kaiken piti olla kohdillansa, mutta mikään ei onnistunut, tuskaili 22-vuotias Ragne. Kari Kippilä oli kotikatsomossa pannut merkille, ettei juoksu sujunut. Kun se ei suju, ei sitten mikään muukaan. Odotimme kisoista paljon enemmän. Sijoitus 21.
Kisojen jälkeen Ragne ilmoitti jättävänsä Virkby Startin. Hän liittyi Helsingin IFK:hon ja samalla Kippilä ilmoitti lopettavansa 12 vuoden valmennusprojektin. Karista olisi ollut väärin olla mukana antamatta parastaan. Kilpailu-urallaan Ragne voitti kaksi Suomen mestaruutta 7-ottelussa, yhden pituudessa Ragne sijoittui mitaleille myös 3-loikassa ja 100 m aitajuoksussa. 7-ottelun piste-ennätys 6089 on vuodelta 1989.
Teksti Alhola Eino