Virkkalan kauppaliikkeitä

Virkkalassa oli ennen sotia useita kauppaliikkeitä jo ennen mainittujen Keon ja Pihlin myymälöitten, Hillnerin kenkäkaupan, Lehtisen kahvilan ja sokerileipomon, sekä Kyllösen ja Kasviaron kauppojen lisäksi.

Nykyisten Tietolantien ja Markkinakujan kulmassa, entisen torin laidalla oli muutama vuosi sitten lopetettu A.Långströmin sekatavarakauppa. Talon rakennutti Rafael Snellman 1913, ja se on edelleen asuinkäytössä. -Markkinakujan eteläpäässä oli kivinen osuuskunnan liha- ja maitomyymälä. Talon on jo purettu.

Tynninharjuntien ylikäytävän itäpuolella oli muistamani mukaan punainen puutalo, jossa toimi kirjakauppa. Kauppakuja 7:ssä (Tietolantie), oli Terijoelta tuotu iso puutalo, joka purettiin muutama vuosi sitten. Siinä on toiminut mm. kalakauppa, kemikalikauppa, kelloseppä, Lohjan Sähkön myymälä sekä neiti Tötterströmin herkkumyymälä, jota kutsuttiin Majliksen kaupaksi. Talon omisti aikoinaan kuormaautoilija Öhman, kuten myös sen vieressä olleen jyrkkäkattoisen talon.

Virkkalan keskustassa, Virkkalantie 19, on kaksikerroksinen tiilitalo. Sen on 1930-luvulla rakennuttanut rakennusmestari Grönroos. Vasemmanpuoleisessa liiketilassa oli Alhon kemikalikauppa, jossa myyjänä toimi kauppiaan lisäksi hänen vanha äitinsä. Oikealla sivulla oli vaatemyymälä, nimeltään Eloheimon vaatehtimo. Sen tiloissa toimi keväällä ovensa sulkenut kahvila.Edellisen lähellä oleva Westerholmin urheiluliikkeen vanha kauppatalo, Virkkalantie 23, on rakennettu 1914 ja laajennettu pihan puolelle 1920-luvulla. Virkkalantien ja Kisakujan kulmassa oli Virkkalan apteekki, joka sijaitsi Siuntion puolella, josta kunnasta tuli kiila Virkkalan keskustaan. Ilman tällaista erikoisuutta Lohjalle ei olisi saatukaan lupaa avata toista apteekkia – ensimmäinenhän sijaitsi Lohjankylässä Linnaistenkadun ja Paikkarinkadun kulmassa, josta se siirtyi 1929 Laurinkatu 50:een, uuden talon valmistuttua. Rakennusta sanottiinkin kauppalassa vuosikymmeniä Apteekkitaloksi, vaikka se muuttuikin 1930-luvun puolivälin tienoilla Kauppalan virastotaloksi kauppalan kanslian siirtyessä siihen Suurlohjankatu 29: stä. Virkkalan vanha apteekkitalo on vielä asuntokäytössä ja näyttää hyväkuntoiselta todennäköisesti lähes sadan vuoden iästään huolimatta.

Apteekkitaloa vastapäätä sijaitsevan entisen Pihlin kaupan yhteydessä olevan elokuvateatterin talo on rakennettu 1920-luvun puolivälissä. Teatterin nimi oli aluksi Suomi-Bio, myöhemmin Bio Fox.

Virkkalantie 24:n entinen Valter Åkerin kauppatalo on edelleen käytössä, asuintalona. Siinä oli jo ennen sotia lihakauppa ja pieni asunto viisihenkiselle perheelle. Parhaiten Akerin liiketoiminnasta muistan tontin kulmassa olleen kioskin, jonka yhteydessä oli myös muutama istuin asiakkaita varten. Sieltä sai ostaa makeisia, jäätelöä, tupakkaa ja muuta kioskitavaraa. Se oli myös juttelupaikka, jossa oli mukava koulupojankin oleilla ja imeskellä 25 pennin kierteistä makeista, kermapuikkoa, siitä kun riitti makeutta paljon kauemmin, kuin suuremmalla rahalla ”törsäävien” jäätelönsyöjien herkusta. Koululaisella ei juuri ollut rahaa jäätelöön, joka maksoi koon mukaan 50 penniä, markan ja suuri annos kaksi markkaa. Kauppias itse oli iltaisin ja sunnuntaisin kioskimyyjänä, mutta myöhemmin myös hänen tyttärensä.

Seuraavassa Virkkalantien talossa on vuosina 1902-09 toiminut Lohjan Työväen Kauppa Osuuskunnan myymälä, Lohjan ensimmäinen osuuskauppa. Sen jälkeen siinä oli mm. Kotirannan vaatealan liike. Jo ennen sotia talon osti kelloseppä Törrönen, jolla oli siinä vuosikymmeniä kelloja kultaliike. Isänsä liikettä jatkoi viime vuosiin asti Kaj Törrönen. Taloon on kuluvana vuonna tehty uusi ulkolaudoitus.

Virkkalantie 13:ssa antoi arvokkaan lisänsä kylän keskustaan tämä liike- ja asuintalo, jonka kuva lienee 1920-luvulta. Vasemmalla on kilpi, jossa lukee Lohjan ruumisarkkuliike, suomeksi ja ruotsiksi. Sama teksti on myös talon pitkän sivun keskimmäisen oven yläpuolella. Alaosaltaan vaaleista ikkunoista käy ilmi, että talossa toimii kahvila. Ovenpielessä on naisen kuva ja sen yhteydessä teksti PIX. Jo 1930-luvulla talossa oli elokuvateatteri Capitol, jonka sisäänkäynti oli talon vasemmassa päädyssä. Rakennuksessa on toiminut myös Lohjan Seudun Osuusliikkeen, ”Seudun”, myymälä. Yläkerrassa on ollut useita asuntoja. Ainakin 1950-luvulla talossa asui kalkkitehtaalla työssä olevia henkilöitä, joten se oli kai silloin tehtaan omistuksessa. -Yhdestä piipusta päätellen rakennus oli alunperin keskuslämmitteinen. Kuvassa näkyvät henkilöauto ja polkupyörä olivat vielä 1930-luvulla maassamme harvinaisia, sillä kumpiakin oli vain noin joka sadannella suomalaisella eli kolmisenkymmentä tuhatta. Lohjan yhteiskoulunkin oppilaista tuli tuolloin kouluun pyörällä vain kolme, neljä poikaa; yksi heistä oli immulalainen Jaakko Palomäki.

Pentti Eertamo 2009

Vieritä ylös