Maalaus kalkkitehtaan johtajan asuintalosta

Petter Forsströmin tien ja Tynninharjun tien risteyksen lounaispuolella oli vuorineuvoksen komea asuintalo, jonka purkamista pidetään yleisesti varsin valitettavana tekona. Kalkkitehtaan ja suurelta osin koko Virkkalan luojana ja kehittäjänä ansioituneen miehen asunto olisi ollut merkittävä ja kiinnostava muistomerkki niin lohjalaisille kuin muillekin historiasta kiinnostuneille. Nyt tästä merkittävästä talosta kertovat enää puutarha, taloon johtanut portaikko sekä pieni muistomerkki portaiden alapäässä. Kuvan maalauksen kalkkitehtaan johtajan asuintalosta on tehnyt Helena Markén. Petter Forsström syntyi Särkisalossa 7.11.1877 ja kuoli 13.11.1967. Hän solmi avioliiton Margit o.s. Schulmanin kanssa 1915. Forsström oli kalkkitehtaan johtaja 1897-1962. Petter ja Margit Forsströmin hauta on Virkkalan kirkkomaalla.

 

Virkkalan marttatuvan naapurina on kaksikerroksinen seurantalo, jonka kalkkitehtaan johtaja Petter Forsström rakennutti 1920. Se on hirsinen harjakattotalo ja vuorattu rimalaudoituksella.

Talon juhlasalissa on viisi suurta 24-ruutuista ikkunaa, ja rakennuksessa on myös tilat kokoushuoneistolle, kahvilalle, toimistolle, lämpiölle ja asunnolle.

Etelä-Lohjalle perustettiin 9.4.1918 ruotsinkielinen suojeluskunta, joka sai nimekseen Vita Gardet i Lojo (Lohjan Valkoinen Kaarti). Nimi muutettiin myöhemmin muotoon Syd-Lojo Skyddskår (EteläLohjan Suojeluskunta).

Tämä tapahtui siis pari vuotta ennen Virkkalan seurantalon valmistumista

Onko talo rakennettu varta vasten suojeluskuntaa varten, siihen en löytänyt vastausta ruotsinkielisestä Etelä-Lohjan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön historiikista.

Teoksesta sen sijaan käy ilmi, että Petter Forsström oli varsin keskeinen henkilö vuosina 1918–44 toimineessa suojeluskunnassa. Hän kuului mm. 25 vuotta sen esikuntaan ja oli Etelä-Lohjan Suojeluskunnan esikuntapäällikkö vuosina 1920–1922. Pitkäaikaisin esikuntapäällikkö oli Sigfrid Andersson 1927–44.

Seurantalon alueelle rakennettiin suojeluskuntalaisia varten 1920-luvulla tenniskenttä, pallokenttä, juoksuratoja, urheilukenttä ja ”urheilupaviljonki”.

Talon piha-alueella muistan 1930-luvulta suojeluskunnan ns. sulkeisharjoituksen, jonka komentokielenä oli ruotsi. Samalta ajalta on mieleeni jäänyt tehtaan juhla, jossa loppunäytelmän sankareina olivat suojeluskuntalaiset.

Seurantaloa huomattavasti vanhempi on Kässän talon päärakennus, nykyinen kulttuuritalo. Sen on rakennuttanut sahanomistaja Jacop Kronqvist todennäköisesti 1880-luvulla.

Kaunis kaksikerroksinen tornilla varustettu hirsitalo on hyvässä kunnossa ja Lohjan huomattavimpia nähtävyyksiä. Alkuvuosina talon tiedetään olleen lomanviettäjien majapaikkana, minkä vuoksi se onkin rakennettu huomattavan suureksi.

Vanhoissa valokuvissa näkyy, että Kässän tornin huipulla on lippu merkkipäivää juhlistamassa; nykyään tätä mahdollisuutta ei enää ole.

Kässän talo on ollut vuosikymmeniä Lohjan kunnan ja kalkkitehtaan yhteisenä sairaalana, vuodesta 1930 alkaen ainakin 1950-luvun lopulle.

Tuolloin Kässän tilan omisti jo tehdas, ja sen maatalouspuolen hoidossa olivat tehtaan läheisyydessä sijainneet pellot ja ”tukikohtana” Kässän hevostalli ja entinen navetta päärakennuksen lähellä, jossa oli myös pieni tallimiehen asuintalo.

Ennen sotia tallimiehenä oli Korhonen ja hänen jälkeensä erityisen pienikokoinen mies, nimeltään muistaakseni Katajamäki.

Tallissa oli useita hevosia, joilla hoidettiin paitsi maataloustyöt myös tehtaan lähikuljetuksia, lähinnä ennen sotia ja niiden aikana, jolloin autoja ei paljoa ollut käytettävissä.

Maatalouspuolen työnjohtaja oli Kalle Orenius. Hän asui muutaman sadan metrin päässä Kässän talosta, tehdasalueen reunalla, pienessä talossa yhdessä sisarensa Mandin ja veljensä Akun kanssa, joka oli hevosajurina tehtaalla – pitkälti toistasataa kiloa painava mies.

Isoisäni Kalle Aalto oli tehtaan maatalouspuolella töissä 1927-51, kuolemaansa asti. Hän teki ja korjasi Kässän entisessä navetassa hevosrattaita, niiden pyöriä, rekiä, ”silankakkuja” ym. sekä osallistui tarvittaessa kaikkeen muuhunkin työhön, mihin ”pomo” määräsi.

Aamuinen työhönmääräämistilaisuus tapahtui esimerkiksi tähän tapaan: ”Kylmar sää Aalto menet ja hajotat ne sontakasat siäl pellol tirehtöörin alipualla.”

Vanhasta Kässän punatiilisestä Pähkinäniemeen eli Kässänniemeen johtavan tien suulla sijaitsevasta viljavarastosta seuraava rakennus ylikäytävälle päin on nimeltään Metelimäki, Tynninharjuntie 14.

Tuo noin satavuotias talo oli alunperin Venäjällä työskennelleen Shultenin kesähuvila, jossa perhe lomaili.

Myöhemmin talossa ovat toimineet poliisikamari, posti, kalkkitehtaan konttori, lääkäri ja hammaslääkäri. Tehdas osti kiinteistön 1952.

Talo on rakennettu hirsistä ja siinä on matala torni. Rakennus on peruskorjattu 1982.

(Lähteenä mm. Lohjan kunnan rakennetun ympäristön inventointiluettelo.)

Pentti Eertamo 2009

Vieritä ylös