Arkkitehti Gösta Cajanuksen piirtämiä arvorakennuksia

Virkkalan entisen kalkki- ja sementtitehtaan laajalla alueella on useita arvorakennuksia. Niistä moni on kelpuutettu 2007 ilmestyneeseen Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluetteloon, jossa kuvataan noin 250 kohdetta.

Vaikuttavin kalkkitehtaan alueen kuvauskohteista lienee pääkonttori, nykyiseltä nimeltään Kalkki-Petteri. Se sijaitsee jättiläismäisen tehtaan yhteydessä, miltei rautatien varrella ja näkyy hyvin mm. Kala-Kokkosen tieltä. Talo on alunperin rakennettu 1920, mutta laajennettu useaan kertaan, nykyiseen kokoonsa 1980-luvulla. Rakennus kuvastaa tehtaan suuruutta sen loppuvuosikymmeninä. Sementin valmistus siellä loppui 1994 eli 32 vuotta vuorineuvos Petter Forsströmin 65 vuotta kestäneen toimitusjohtajakauden jälkeen. Monella on varmaankin käynyt mielessä, olisiko kalkkitehdas vieläkin toiminnassa, jos hänellä olisi ollut yhtä kyvykäs ja samanhenkinen seuraaja kuin hän itse.

Tehtaan rakennelmien ja sen pääkonttorin jälkeen seuraavaksi vaikuttavin muistomerkki vuorineuvoksen työstä Virkkalassa on nykyisinkin käytössä oleva arkkitehti Gösta Cajanuksen piirtämä Klubitalo Marttatuvantie 1:ssä. Sen rakentaminen alkoi kesällä 1939, mutta keskeytyi 30.11.-39 alkaneen talvisodan takia. Seinät ja vesikatto tehtiin välirauhan aikana (13.3.1940–25.6.1941) ja osittaiseen käyttökuntoon talo valmistui vasta 1947. Kalkkitiilitalo on funkistyyliä, ja siinä on mm.

suuri juhlasali sekä ravintola. Virkailijaklubiin on kuulunut luku- ja pelihuone sekä kirjasto, ja talossa on ollut myös parikymmentä asuinhuonetta.

Edellisen naapurina on historiallinen Marttatupa. Se on ollut Maksjoella sijainneen Ketun talon noin 200 vuotta sitten rakennettu päärakennus, jonka hirret siirrettiin tehtaan alueelle 1932. Yhtiö luovutti talon sen valmistuttua Marttayhdistyksen käyttöön ja palkkasi sinne kaksi naisneuvojaa. Tehdas antoi marttojen käyttöön myös Liessaaren lähellä omistamansa pienemmän Kalkkisaaren kesänviettopaikaksi. Sillä on kartassa kolme nimeä, Latosaari, Villensaari ja Marttasaari. – Tätini Rauha Ankkuri oli innokkaimpia Virkkalan Marttayhdistyksen käsityöharrastajia; Marttatuvalla kun oli hyvät tilat ja välineet tehdä vaativiakin käsitöitä. Meilläkin on muutamia hänen tekemiään töitä: mattoja, raanuja täkänä, joka on nimeltään Lumiruusu.

Virkkalan seurantalo Marttatuvan vieressä on vielä pystyssä. Siellä oli ennen sotia paljon toimintaa, sillä se oli ruotsinkielisen Etelä-Lohjan suojeluskunnan tyyssija. Muistan käyneeni siellä ainakin kerran seuraamassa talon pihalla tapahtunutta ”äkseerausharjoitusta”, jonka komentokieli oli ruotsi, hyvin täsmällisesti lausuttuna: venstär, tvoo, tree… .Juhlasalissa pidettiin myös isänmaallis- ja porvarihenkisiä tilaisuuksia. Mieleeni on jäänyt eräs juhla, jossa esitettävässä ”näytöskappaleessa” ryhdikkäät suojeluskuntalaiset olivat sankarin osissa.

Seurojentalo, joksi taloa yleisesti kutsuttiin, rakennettiin 1920 Petter Forsströmin toimeksiannosta ja tehdas huolehti myös talon ylläpidosta. Kaksikerroksisen hirsitalon toisessa kerroksessa oli talonmiehen asunto. Yksi talon huoneista oli nimetty upseerien huoneeksi; on myös kerrottu, että Petter Forsströmillä oli talossa oma huone.

Virkkalantie 23, Westerholmin pyöräliikkeen talo, on rakennettu 1914. Tuolla tien puolelta alkuperäisasussaan olevalla rakennuksella on takanaan monenkirjava historia. Alunperin se oli asuintalo, sitten 1920-luvulla taloa laajennettiin pihan puolelle ja tien puolelle asettui pari liikeyritystä. Jossain vaiheessa rakennuksessa ovat toimineet myös Virkkalan suomenkielinen alakoulu, pyhäkoulu, kalkkitehtaan klubi ja hammaslääkäri. Westerholmin liike on toiminut siinä vuodesta 1943 lähtien.

Edellistä vastapäätä, Virkkalantien toiselle puolelle, Edvard Gröndahl (Ameriikan Krööntaali) rakennutti 1920-luvun puolivälissä elokuvateatteri Suomi-Bion, josta alkaen rakennuksen porraskoristeinen pääty on antanut leimansa Virkkalalle. Muutama vuosi myöhemmin Gröndahl rakensi samannimisen elokuvateatterin myös Lohjan kauppalaan, Amerikankadun ja Laurinkadun kulmaan, johon kuluvana vuonna on noussut iso kerrostalo.

Kalkkitehtaan toimitusjohtaja näyttää olleen jo silloin selvillä hyvän arkkitehtuurin merkityksestä, kun työntekijöiden asuntojen ja toimitilojen rakentaminen tehtaan laajetessa todella alkoi 1920-luvulla. Siitä on todisteena mm. yllä oleva kuva arkkitehti Gösta Cajanuksen suunnittelemasta tehtaan konttorista, joka rakennettiin 1920. Saman arkkitehdin käsialaa ovat monet muutkin tehtaan rakennukset, jotka edelleen ovat olemassa ja antamassa hyötyä ja viihtyisyyttä virkkalalaisille. – Onkohan joillakin lukijoista tietoa kuvan konttorirakennuksen myöhemmistä vaiheista? Kalkkitehtaan historiikissa 1897-1950 on kuva talosta, jossa tehtaan konttori toimi ennen vuotta 1920. Se on matala ja muistuttaa takavuosien asuintalon piharakennusta, jonka päädyssä on ulkokäymäläkin. Tästäkin rakennuksesta olisi mukava saada lisätietoja, kuten myös silloisista konttorilaisista, joita ei liene ollut monta.

Pentti Eertamo 2012

Vieritä ylös