Juna saapuu Wirkbyn pysäkille

Juna saapuu Virkbyn pysäkille 1910-luvulla. Veturien valmistus alkoi Suomessa varsinaisesti vuonna 1900, jonka jälkeen ei ulkomailta tilattu vetureita kuin poikkeustapauksissa.

Kuvakortin kääntöpuolella on teksti: Pieni poikanen Väinö Aalto. Täällä. Mårbacka 17.2.1919. Eläköön poju monta Hauskaa nimipäivää. Kirjoitti Aili. (Kortin on antanut 21.1.1916 syntyneelle pikkuveljelleen Aili Aalto, myöh. Eertamo. Aallon perhe asui tuolloin Kirkniemen kartanoon kuuluvalla Mårbackan ulkotilalla, jota sen suomenkieliset asukkaat kutsuivat Maarpakaksi.)

Virkkalan pysäkkiä esittävä kuva on otettu Venäjän vallan aikana. Rakennuksen oikeanpuoleisessa osassa on kilpi Wirkby ja vasemmassa sama venäläisin kirjaimin; suomalaisessa muodossa kylän nimeä ei pysäkillä ollut. Myös 1913 painetussa Tietosanakirjan osassa kylän nimenä on Virkby. Kesäisessä kuvassa pysäkillä on parikymmentä ihmistä, ilmeisen hyvin pukeutuneina, kaikilla miehillä hattu tai lippalakki päässä.

Ennen Lohjankin kautta kulkevaa, 1873 valmistunutta Hanko-Hyvinkää -rataa, Suomessa oli vain kolme rautatieosuutta, Helsinki-Hämeenlinna (1862), Pasila-Sörnäinen (1863) ja Riihimäki-Pietari (1870). Lohjalaiset pääsivät siis varhain hyötymään tästä nopeasta ja mukavasta kulkuneuvosta. Siihen asti oli ollut tyydyttävä hevoskyytiin, kun autoja ei vielä ollut. Helsingin ja Viipurin lisäksi alkoi Lohjalta päästä junalla 1876 kahteen muuhunkin suureen kaupunkiin, kun Hämeenlinna-Tampere-Turku -rautatie valmistui. Lohjalla oli parhaimmillaan 1930-luvulla kuusi asemaa, joista matkustajat voivat nousta junaan: Lohjan, Kirkniemen ja Lohjan kauppalan rautatieasemat sekä Virkkalan, Keskilohjan ja Muijalan pysäkit. Virkkalassa oli jo 1930-luvulla kuvan esittämää suurempi asemarakennus, jonka yläkerrassa asui asemamies Johan Sandvall perheineen.

Vuoden 1920 tienoilla Virkkalan, Kyrkstadin ja Vallaan yhteenlaskettu asukasluku oli 1335. Paikkakunnalla oli tuolloin 1889 perustettu Lohjan höyrysaha sekä 1897 toimintansa aloittanut Lohjan kalkkitehdas, joka ryhtyi valmistamaan myös sementtiä pari vuotta maamme itsenäistymisen jälkeen. Tehtaalla oli työväkeä noin 200.

Virkkalassa oli 1920-luvun alussa kauppaliikkeitä 5, Vallaassa 2 ja Kyrkstadissa 4. Lohjan ensimmäinen osuuskauppa perustettiin Virkkalaan, jossa se toimi nyk. Törrösen talossa 1902-09. Lohjan Osuuskaupan (Keko)myymälä aloitti toimintansa A.Suomisen talossa Virkkalassa 1916, samana vuonna kuin liikkeen ensimmäinen myymälä Lohjankylässä.

Myös Virkkalan kouluperinteet ovat vanhat. Ristin koulu aloitti toimintansa 1894.

Pentti Eertamo 2008

Vieritä ylös