Pulli sijaitsee Hiiden veden länsirannalla. Se on entinen ratsutila, joka käsittää paitsi kantatilaa yhden siihen 1580-luvulla yhdistetyn tilan. Ratsutilaan liitettiin myöhemmin, v. 1781, sen yksinäinen augmentti Kärri. Tila ostettiin perinnöksi v. 1798.
Omistajat v:sta 1549 lähtien: Maunu Tapaninpoika 1549-53; Matti Maununpoika 1554–62; Pietari Pietarinpoika 1563—71; Antti Pietarinpoika 1572—1602; Mikko Heikinpoika 1603—20; Heikki Mikonpoika, ratsumies, 1624–56; Mikko Heikinpoika, ratsumies, 1662—77; Heikki Mikonpoika 1678–82; Kustaa Erkinpoika, kruununvouti, 1684–87; Jonas Berger, aateloituna Lofstierna, asessori, 1691-1737 ja tämän perilliset —1 743; hänen vävynsä Anders Lanaeus, laamanni, 1745 -47 ja tämän perilliset —1758; Gabriel Lanaeus, notaari, 1759–66 ja tämän leski Maria —1768; Wass, tilanhoitaja, 1769—73; Bernt Jonas Aminoff, kapteeni, 1774-1800; Erik Erkinpoika Kumén 1801 —30; hänen vävynsä Gustav Wahlström 1831—67; Gustav Adolf Wahlström 1867 -91; Henrik Kustaa Gustafsson 1891–1920; Kaarle Henrik Gustafsson 1920—29 ja tämän leski Sofia Aleksandra —1934.
Nykyiset omistajat (v:sta 1934) K. H. Gustafssonin perikunta.
Torppia ei esiinny v. 1694, mutta v. 1800 niitä oli 2 ja v. 1900 7. Tilasta on v:n 1918 maanvuokralain nojalla ja myöhemmin harjoitettua asutustoimintaa varten erotettu 4 torppaa ja 5 mäkitupaa, käsittäen yhteensä 70 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 267 ha, mistä peltoa 114 ha. Hevosia on 10, lehmiä 40, karja Ay-rotua, keskilypsy v. 1935-36 3280 kg, rasvaprosentti 3,9. Raamisaha ja höyläämö.
Päärakennus lienee rakennettu v:n 1800 vaiheilla. Se on punaiseksi maalattu, yksikerroksinen, alkuaan paritupatyyppinen rakennus, joka v. 1880 ja v. 1904 suoritetuissa korjauksissa on joutu
nut perusteellisten muutosten alaiseksi. Se käsittää nykyisin 8 huonetta alakerrassa ja 3 ullakolla. Kohtisuorassa suunnassa päärakennusta vastaan sijaitsee valkeaksi maalattu, sitä jonkin verran nuorempi rakennus. Samalta ajalta ovat myöskin peräisin aitta ja viljamakasiini. Sisustus on suurimmaksi osaksi uutta. Vanhoja esineitä on arkku ja seinäkaappi, jossa on vuosiluku 1810. Päärakennuksen ympärillä leviää tuuhea hedelmäpuutarha, jossa kasvaa parisataa puuta.
Teksti: E. Jutikkala & G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat 1 (Helsinki 1939) sivut, 233, 234.