Kyrkstad

Kyrkstad sijaitsee Lohjanharjua pitkin kulkevan maantien vieressä, vaikka se ei näykään tielle. Kartanoon johtaa pitkä lehtikuja, ja sitä ympäröi kaunis, hoidettu luonnonpuisto. Luoteispuolella kulkee Hangon-Hyvinkään rata, ja sen takana on Lohjanjärvi. Kyrkstad on ratsutila, johon 1640-luvulla liitettiin nimeltään tuntematon talo ja v. 1894 Kittfallin kylän Lassin ja Markun perintötilat.

Keskiaikaisista omistajista tunnetaan Olof (v. 1466). – Omistajat v:sta 1540 lähtien: Olof 1540 -45 ja tämän leski Mariett 1546—54; Olof Augustsson 1555–88; Mickel Olofsson 1589-1630; Mårten Påhlsson 1638—80 ja tämän leski Sofia Tomasdotter 1687; Hans Mårtensson, valtiopäivämies, 1688—1731; Hans Hansson 1732 -63; Hans Hansson, jahtivouti, 1764-89 ja tämän leski Margareta —1799; Karl Gustav Loberg 1800-32; Anders Mårten Loberg 1833-42 ja tämän leski Ulrika —1865; Karl Anders Loberg 1865—68; hänen lankonsa Henrik Viktor Malin 1868–74; Axel Gustav Hornborg, kamreeri, 1874-75; Kyrkstadin Sahayhtiö 1875—85; Karl August Steffan Dahlberg, sahanomistaja, 1885-1909.

Nykyinen omistaja (v:sta 1909) rouva Anna Irene Dahlberg (0.s. Sjöblom).

Torppia ei esiinny v. 1694 eikä v. 1800, mutta v. 1900 niitä oli 1. Nykyinen kokonaispinta-ala on 250 ha, mistä peltoa 80 ha (siitä 30 % salaojitettua). Hevosia on 7, lehmiä 37, karja Ay-rotua, keskilypsy v. 1935-36 3800 kg, rasvaprosentti 4,3. Aikaisemmin on tilalla ollut Kyrkstadin höyrysaha (lopetettiin v. 1896), tiilitehdas ja tervapolttimo.

Kartanossa on kolme eri rakennusta, jotka kukin vuorollaan ovat olleet päärakennuksina. Niistä vanhin on rakennettu heti isonvihan jälkeen. Sitä käytetään nykyisin kouluhuoneistona. Toinen on työväenasuntona. Nykyinen keltaiseksi maalattu päärakennus on rakennettu v. 1876, ja sitä on korjattu viimeksi v. 1932. Rakennus, jossa on säilynyt joitakin empiretyylin piirteitä, on niin ulko- kuin sisäpuoleltaankin modernisoitu. Se on yksikerroksinen, satulakattoinen ja käsittää 10 huonetta. Matala lasikuisti pilastereineen muodostaa puiston puolella olevan sisäänkäynnin.

Omistajat ovat koonneet arvokkaan kokoelman vanhoja esineitä, joiden joukossa on mm. täydellinen jalkajousi. Se on päivätty v. 1662, mutta on todennäköisesti vanhempi. Tällainen ase on erittäin harvinainen meikäläisissä yksityiskokoelmissa. Lipas, jossa on jalusta, muistuttaa barokkiajan »yölaatikoita», vaikka jalusta onkin rokokoomallinen. Toisessa arkussa, joka on peräisin v:lta 1770, on takomalla tehdyt, lävistetyt helat. Vanha pistooli on kuulunut kenraali Kaarle Juhana Adlercreutzille. Muistona entisestä kotipoltosta on suuri kuparinen viinapannu.