
Kutsila sijaitsee sen pitkän ja kapean, Lohjanjärvestä erkanevan pohjoissuuntaisen lahden itärannalla, jonka kautta Hiidenvesi laskee mainittuun järveen. Se on entinen Pentin perintötila, joka käsittää kantatilan lisäksi siihen n.v. 1637 yhdistetyn tilan. Ostettiin perinnöksi v. 1838. Siihen liitettiin 1860-luvulla Hokan perintötila. Keskiaikaisista omistajista tunnetaan Ragvald (1447).
Omistajat v:sta 1544 lähtien: Martti Kaarlonpoika 1544-45 ja leski Kaarina —1557; Pietari Pietarinpoika 1559-96; Matti Pietarinpoika 1600—04; Pietari Matinpoika, seppä, 1605—24; Esko Pietarinpoika, ratsumies, 1625-49; Pentti Eskonpoika, ratsumies, 1650—75; Simo Niilonpoika, ratsumies, 1676—97; Jöran Svan 1698—1707; Haakon Heikinpoika 1708—13; Heikki Erkinpoika 1724-46; Juhani Heikinpoika 1747–64; hänen veljensä Heikki Heikinpoika 1765; Juhani Heikinpoika 1766-89; Antti Juhaninpoika 1790 –1809; hänen veljensä Hannu Juhaninpoika 1810; hänen toinen veljensä Henrik Ingman 1811—34 ja tämän leski Kristina Elisabet —1858; Erik Johan Sacklén 1858–67; Gustav Grönqvsit 1867—75; Oskar Hjalmar Landén 1875—77; Henrik Johan Lönnqvist, maakauppias, 1877—1921; Niilo Johan ja Väinö Antero Lönnqvist 1921-33.
Nykyinen omistaja (v:sta 1933) Niilo Johan Lönnqvist ja hänen vaimonsa Katri (o.s. Salin).
Torppia ei esiinny v. 1694 eikä v. 1800, mutta v. 1900 niitä oli 3. Tilasta on v:n 1918 maanvuokralain nojalla erotettu 2 torppaa ja i mäkitupa, käsittäen yhteensä 30 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 265 ha, mistä peltoa 112 ha. Hevosia on 1o, lehmiä 50, karja osittain Ay-rotua, keskilypsy v. 1935-36 3436 kg, rasvaprosentti 4,1. | V. 1920 rakennettu päärakennus on jyrkällä kukkulalla. Se on valkeaksi maalattu yksikerroksinen puutalo, jossa on taitekatto ja kaksipuolinen ristipääty. Rakennus käsittää 6 huonetta pohjakerroksessa ja 4 mansardikerroksessa. Kaikki talousrakennukset ovat rakennetut v:n 1920 jälkeen. Entinen, nykyisen paikalla sijainnut päärakennus oli paritupatyyppinen talo, jonka toisessa päädyssä oli keittiö ja eteisen toisella puolella suuri sali. — Päärakennusta ympäröivällä rinteellä on 150 hedelmäpuuta käsittävä puutarha.
Teksti: E. Jutikkala & G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat 1 (Helsinki 1939), sivut 235-236.