Kartano sijaitsee aivan Nummen pitäjän rajalla. Rakennusryhmä, joka näkyy maantielle myöskin rajan toiselta puolelta, on sijoitettu pienelle Koskenjoen niemelle. Joki laajenee tällä kohtaa melkein ympyränmuotoiseksi lammeksi, jossa kasvaa lumpeita. Vuorenjyrkänteet, jotka pohjoispuolella suojelevat kartanoa, muodostavat vaikuttavan vastakohdan tälle sisämaanjärvi-idyllille.
Päätilana on entinen Mikkolan ratsutila, jonka paitsi kantatilaa muodostaa yksi siihen 1630luvulla liitetty talo. Sittemmin yhdistettiin ratsutilaan v. 1842 Rantiaisen perintötila ja v. 1843 Arvelan ja Suutarin perintötilat sekä näiden lisäksi Pöykän tila Hietaisten kylästä.
Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan Mikko Melloinen (1441), Mikko (1490) Juhani (1508), lautamies Juhani (1510) ja lautamies Tuomas (1514).
Omistajat v:sta 1540 lähtien: Mikko Juhaninpoika 1540—54; Lauri Mikonpoika 1555-82; Mikko Laurinpoika 1583—1602; Markus Laurinpoika 1603-09; Jaakko Markuksenpoika, ratsumies, 1616—49; Mikko Jaakonpoika, ratsumies, 1656-97; Juhani Mikonpoika 1701—44; Mikko Juhaninpoika 1745-87; Jaakko 1788–91; Juhani 1792—93; Jaakko 1794–1809 ja tämän leski Anna 1810; Heikki 1811—19; Jaakko 1820—26; Erik Strandberg 1827-44; Richard de la Chapelle, tuomari, 1845-53; Arnold Paulinus Weckman, apteeekkari, 1853–63; Paul Kristian Edmund Palmqvist 1863–65; Arnold Paulinus Weckman, apteekkari, 1865-73; kr Karl Armfelt 1873–90;Erik Selim Bäckman 1891-1917.
Omistaja vista 1917 Armas Johannes Maaheimo ja hänen vaimonsa Taimi (Gustafsson).
Torppia ei esiinny v. 1694 eikä v. 1800, mutta v. 1900 niitä oli 7. Tilasta on v:n 1918 maanvuokralain nojalla erotettu 4 torppaa ja 6 mäkitupaa, käsittäen yhteensä 80 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 445 ha, mistä peltoa 165 ha ja viljeltyä laidunta 8 ha. Hevosia on 12, lehmiä 70, karja LSK-rotua, keskilypsy v. 1935-36 342 1 kg, rasvaprosentti 4,2. Aikaisemmin on tilalla ollut meijeri.
Valkeaksi maalattu päärakennus, joka sijaitsee aivan niemen kärjessä, on rakennettu 1900-luvun alussa. Sen pohjakerroksessa on 9 ja ullakkokerroksessa 6 huonetta. Päärakennuksen vasemmalla puolella on v. 1921 rakennettu siipirakennus. Valkeaksi rapattu viljamakasiini on 1800-luvun loppupuoliskolta. Hyvässä kunnossa olevista ulkorakennuksista on aitan ohella ainoastaan navetan vanhin, hakkaamattomasta harmaakivestä rakennettu osa peräisin varhaisemmilta rakennuskausilta. – Puiston istutti 1880-luvulla kartanon silloinen omistaja, kreivi Armfelt. Hedelmäpuutarha, jossa kasvaa 250 omenapuuta on myöhäisemmältä ajalta. Kartanoa käytetään nykyisin kesän aikana täysihoitolana, minkä vuoksi omistaja on rakennuttanut kaksi pientä huvilaa ihastuttavalle paikalle Maikkalanjärveen viettävälle rinteelle.
Teksti: E. Jutikkala & G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat 1 (Helsinki 1939) sivut, 237, 238