Hiiden kartano sijaitsee jylhässä Hormajärven seudussa omalla vuorenkukkulallaan, josta on laaja näköala viljelysmaille. Se on entinen ratsutila, joka paitsi kantatilaa käsittää siihen 1580-luvulla, 1590-luvulla, n. v. 1600 ja n. y. 1605 liitetyt neljä tilaa. Ratsutilaan yhdistettiin v. 1901 Roution yksinäinen ratsutila. Keskiaikaisista omistajista tunnetaan Olli »Hiidestä», lautamies (v. 1447) ja Antti (vv. 1508—16).
Omistajat v:sta 1540 lähtien: Hannu Ollinpoika 1540-45; Olli Juhaninpoika 1546-49; Klemetti Maununpoika 1550—62; Heikki Antinpoika 1563—75; Niilo Klemetinpoika, ratsumies, vouti, 1576—1621; Niilo Heikinpoika, ratsumies, sotilaskirjuri, 1624-84; Ericus Nilonis Isthmaenius, kirkkoherra, † 1689; hänen sisarensa Maria Niilontytär 1687–1704; tämän mies Niilo Matinpoika 1705–13; Juhani Mikonpoika 1724-26; Johan Hörman, komissaari, 1727—68 ja tämän leski Johanna 1769; lesken toinen mies Karl Burgman, lääninviskaali, 1770-92; Anders Collin, rovasti, 1793-1805; Detlof Heijkenskjöld, vuorineuvos 1806—15; hänen tyttärensä Johanna Maria, eversti Gustaf Fredrik von Wrightin leski, 1816—22; Henrik Vikström 1823-30; Henrik Johan Vikström 1831–67; Johan Wilhelm Vikström 1867—1901. Nykyinen omistaja (v:sta 1901) kunnallisneuvos Axel Johan Vickström.
Torppia ei esiinny v. 1694, mutta v. 1800 niitä oli 2 ja v. 1900 7. Tilasta on asutustoimintaa varten erotettu í lisämaa-alue, käsittäen 37 ha maata. Kokonaispinta-ala on 413 ha, mistä peltoa 100 ha. Hevosia 10, lehmiä 34, karja Ay-rotua, keskilypsy v. 1935-36 3199 kg, rasvaprosentti 3,9.
Kaksikerroksinen, puusta 1700-luvun loppupuolella rakennettu päärakennus on myöhemmissä muutoksissakin osittain säilyttänyt uusklassilliset piirteensä. Päädyn voimakkaat kattolistat ja arkkitraavifragmentit ovat samanlaiset kuin seudun muissakin vanhoissa herraskartanorakennuksissa, vaikkakin sen koristellut paneelit ovat peräisin ajalta, jolla ei ollut enää komeita yhdentoista tuuman lautoja, joita vielä empireaika käytti yltäkylläisesti. Pitkänsivun kaksikerroksinen lasivilpola ja päätyjen matalammat osat ovat ilmeisesti myöhäisempiä lisäyksiä. Talossa on 14 huonetta, joista 9 alakerrassa. Roution todennäköisesti 1700-luvulta peräisin olevassa päärakennuksessa on 11 huonetta.
Hiiden alakerran salissa on myöhäisempiretyylinen mahonkikalusto ja eräässä pienessä yläkerran huoneessa kustavilaiseen tyyliin suunniteltu valkoinen kalusto. Kaksi seinäpaperille tehtyä, nykyisin tauluiksi kehystettyä maalausta ovat muistoja edellisestä rakennusvaiheesta.
Näköala päärakennuksen yläkerrasta Hormajärvelle. Hormajärven partaalla oleva rantarakennus
Teksti: E. Jutikkala & G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat 1 (Helsinki 1939) sivut, 242, 243